Pälkäneen Yhteiskoululla juhlittiin jo viikko ennen lakkiaisia. Salin täyttivät takavuosikymmenien oppilaat, jotka kokoontuivat juhlistamaan 60 vuotta sitten valmistunutta koulurakennusta.
Monet mukana olleet ovat vaatineet lehteen lyhentämättömänä entisen rehtorin Lauri Teivaisen nostattavaa juhlapuhetta. Samaan hengenvetoon on paheksuttu sitä, ettei juhlassa näkynyt kunnan päättäjiä, pitäjän isokenkäisiä eikä edes koulun väkeä.
Yhteiskoulun entiset oppilaat suhtautuvat kouluunsa samanlaisella lämmöllä ja tunteella kuin kyläkouluihin.
Koulu avasi aivan uusia mahdollisuuksia niin oppilaille kuin kunnallekin. Sen intohimoisimpia puolustajia ovat kaupunkeihin päätyneet entiset oppilaat, jotka opiskelivat Pälkäneellä, kun koulut pullistelivat suurista ikäluokista. Koulun ystäviä tuskastuttaa, kun kunnassa tai edes opettajakunnassa ei tavoiteta samanlaista henkeä.
Rapistuva, homehtuva koulurakennus ei erityisen juhlan aihe. Mutta menneiden polvien oppilaat ja opettajat eivät pelkästään muistelleet vanhoja, vaan ideoivat kilvan, miten Pälkäneen koulun pitäisi erikoistua, jotta se kohtaisi vahvana uuden aikakauden haasteet ja voisi säilyttää myös lukion.
Samalla ideoitiin myös sitä, miten koululle voitaisiin saada uudet puitteet. Tämä on ennen kaikkea kunnan päänvaiva.
Mahdollisia kouluinvestointeja tulisi tarkastella riittävän pitkällä aikavälillä. Tarpeeseen vaikuttaa muun muassa se, millä aikataululla keskustan uudet asuinalueet alkavat rakentua. Samoin se, miten mahdolliset kuntaliitokset etenevät.
Jos Pälkäne piirretään osaksi suur-Tamperetta, uusi isäntä tuskin panostaisi harvaan asutun etelälaidan kouluoloihin kovin ponnekkaasti. Ennen mahdollisia liitosneuvotteluita Pälkäneen kunnanisien kannattaa käydä vaikka Kangasalla Pitkäjärven koululla katsomassa, millainen monitoimi- ja edustustila nykyaikainen koulu on. Sellainen kannattaisi rakentaa kiireesti ennen kuin kuntaliitos lopettaisi Pälkäneen kehittämisen.
