Muuttaisitko Muurameen? Vai sanotaankohan se Muuramelle?
Moni Muuramesta kotoisin oleva tai siellä mökkeilevä olisi todennäköisesti valmis pohtimaan muuttoa. Siellä sukuloiva tai vieraileva osaisi vastata kysymykseen. Mutta muutaman kerran kunnan ohi ajaneella ei ole asiasta mitään mielipidettä.
Kun Pälkäne taas alkaa tosissaan tavoitella kasvua ja uudet asuinalueet rakentajia, markkinointi kannattaisi kohdentaa otollisimpaan maaperään – eli heille, joilla jo on suhde kuntaan. Töiden perässä kaupunkeihin päätyneistä moni elättelee haavetta maallemuutosta. Sopivassa tilanteessa koti- tai mökkipitäjästä saapuva viesti saattaa olla se ratkaiseva tekijä, joka laittaa rattaat liikkeelle.
Pälkäneen asukasluku on kääntynyt laskuun. Kunnan ikärakenne on vanhusvoittoinen, ja siksi väkiluku laskee, jos muuttovoitto ei korjaa kehitystä. Muuttoliikkeen myötä myös ikärakenne korjaantuu ja syntyvyys kasvaa, sillä suuri osa muuttajista on edelleen lapsiperheitä.
Takavuosina muuttovirta kulki kohti Pälkänettä, mutta nyt se on tyrehtynyt. Yksi olennainen syy on tonttipula. Halutuimmilla alueilla Pälkäneen keskustassa ei ole ollut rakennusmaata tarjolla, kun maakauppoja on hierottu vuosikausia ja valitukset ovat viivästyttäneet kaavojen valmistumista. Lähivuosina pullonkaula poistuu, sillä liikkeelle on lähdössä useampikin asuinalue, joista suurin on Kostianvirran tuntumaan rakentuva puolentoista sadan pientalon Roholan alue.
Muuttovirran tyrehtymisestä huolimatta Pälkäneellä ja Luopioisissakin on podettu ainakin ajoittain asuntopulaa. Tämä kertoo toisesta ilmiöstä, joka vaikuttaa asukasluvun laskun taustalla. Tyhjenevät talot ja asunnot eivät läheskään aina päädy myyntiin.
Kun mummo muuttaa keskustan rivi- tai palvelutaloon, sivukulmien mummonmökit päätyvät jälkipolvien mökeiksi. Myös monet keskusta-asunnot halutaan pitää suvun tukikohtana, sillä nekin sijaitsevat järvimaisemissa tai kävelymatkan päässä rannasta. Vaikkei ympärillä olekaan metsää ja omaa rantaa, se täyttää monen nykyperheen vapaa-ajanasunnolle asettamat kriteerit: tarjolla on maaseudun rauhaa ja yllin kyllin harrastusmahdollisuuksia, luontoa ja tapahtumia.
Pälkäneen keskustojen ja kylien keskustoissa alkaa olla melkoinen määrä taloja ja asuntoja, jotka ovat ainakin osan vuotta tyhjillään. Tämä on kylien ja niiden palveluiden kannalta hankala tilanne.
Myös joissain taloyhtiöissä joudutaan pohtimaan, miten esimerkiksi talvikunnossapito- ja muut kustannukset jaetaan, kun vain osaa huoneistoista asutaan ympärivuotisesti.
