Kehityskuva: kaikki rakennemallit perustuvat vahvaan kuntakeskukseen

Pälkäne haluaa olla Lakeland

Tulevaisuuden Pälkäne haluaa hyödyntää rantojaan ja olla ”Lakeland”. Lähellä Tamperetta sijaitsevat suurten vesien rannat vetävät uusia asukkaita, kunhan etätyön edellytykset, ennen kaikkea vauhdikkaat nettiyhteydet ovat kunnossa. Myös kylien tuntumassa ja kunnallistekniikan äärellä sijaitsevia rantamökkejä voidaan muuttaa vakituisiksi asunnoiksi.

Lakeland keräsi eniten kannatusta, kun AIRIX Ympäristö esitteli Pälkäneen kehityskuvan pohjaksi laadittuja rakennemallivaihtoehtoja.

– Rakennemallit ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuudesta. Todennäköisesti lopullinen rakennemalli on yhdistelmä, jossa on parhaita ominaisuuksia kaikista vaihtoehdoista, suunnittelupäällikkö Kimmo Vähäjylkkä korosti.

Kesäkuun puolivälissä Anna Tapion koululla järjestetyssä yleisötilaisuudessa oli paikalla reilut parikymmentä kuntapäättäjää, viranhaltijaa ja kyläaktiivia. Yleisöstä pyrittiin puristamaan ideoita ja kommentteja neljällä kärjistetyllä rakennemallilla.

Järvenranta-asumista ja rantoja hyödyntävä Lakeland keräsi hieman enemmän kannatusta kuin taajamia painottava helminauhamalli, jossa kunnan kehittäminen keskittyisi kolmeen pääkeskukseen, Onkkaalaan, Aitooseen ja Luopioisiin. Lisäksi asutusta ja yrityksiä voisi sijoittua valtatien tuntumaan. Liike-elämää kiinnostavat portit ja pysäyttäjät sopisivat ennen kaikkea Epaalaan ja Laitikkalaan.

 

Onkkaalan kehitys on koko kunnan etu

Onkkaala on kaikissa rakennemalleissa kehittämisen polttopisteessä.

– Vaikka olen luopioislainen, niin olen sitä mieltä, että Onkkaalaa pitää kehittää. Sen vanavedessä kehittyvät myös muut kylät, Jaakko Tuokko sanoi.

Helminauhamallin ja Lakelandin lisäksi esiteltiin hajamalli ja ”lapset ja yhteisö” -malli. Niissä keskustan rinnalla kehitettäisiin tasavertaisemmin muitakin taajamia. Lakeland-malli ei olisi kunnalle halvin, vaikka palvelut keskittyisivät Onkkaalaan ja muissa kylissä olisi tarjolla kausipalveluita.

Teknistä johtajaa hirvittivät kunnallistekniikkakustannukset, joita Lakeland-malli toisi mukanaan. Hanna-Kaisa Lahtisalmi muistutti, että kunta on juuri rakentanut miljoonilla vesijohtoja ja viemäreitä Aitoon ja Onkkaalan välille. Lakeland-mallissa uutta asutusta hahmotellaan myös Pälkäneveden ja Mallasveden pohjoisrannoille, joista on lyhin matka Tampereelle.

Niin sanottuna nollavaihtoehtona esiteltiin hajamalli. Siinä rakennettaisiin sinne tänne ilman kokonaisvaltaista suunnittelua. Asumisella ei ole selkeitä suuntia, ja vanha kuntaraja jakaisi kehittämistä.

– Eli asumista ja kehittämistä hajauttavan nykykehityksen annettaisiin jatkua, Kimmo Vähäjylkkä provosoi.

Yleisö oli suunnittelijan kanssa samaa mieltä, ettei vaihtoehto ole kovin toivottava, koska se koituisi kalliiksi, eikä toisi mitään uutta.

Suurimman kasvun mahdollistaisi helminauhamalli. Siinä voimakkaan kuntakeskuksen ympärille muodostuisi vahvoja ketjuja, joiden varressa kylät kehittyisivät. Helminauhamallissa kunnan väkiluku voisi lähes puolitoistakertaistua, kasvua olisi melkein 3000 asukasta. Kaikki mallit perustuvat tilastokeskuksen väestöennusteeseen, jonka mukaan Pälkäne tulee kasvamaan vähintään 1500 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä.

Lasten ja nuorten kuvakulmaa tuotiin suunnitteluun omalla mallilla, johon oli sisällytetty heiltä kerättyjä ideoita ja toiveita. Lasten malli korostaa kyläkoulujen ja -yhteisöjen merkitystä ja tukee kylien kehittymistä uudella rakentamisella.

 

Kehityskuvatyötä voi kommentoida

Vuoden loppuun mennessä valmistuva kehityskuva antaa suuntaviivat kunnan tulevalle kehittämiselle. Kehityskuva on pohjana tulevalle kaavoitukselle, joissa ratkaistaan yksittäisten tonttien ja rakennusoikeuden määrä.

Suunnittelutyötä on tehty AIRIX Ympäristön johdolla vuoden verran.

– Alkuvaiheessa koottiin lähtötietoja, kuten tilasto- ja paikkatietoa. Loppusyksyn ja talven aikana muodostettiin kehittämistavoitteita ja -visioita. Nyt alustavia vaihtoehtoja on siirretty kartalle, suunnittelija selosti hankkeen etenemistä.

Pälkäne pitää erityisinä vetovoimatekijöinään maaseutumaisia elinympäristöjä, järviä ja elinvoimaisia kyliä. Kylien kehittämiseksi on tehty profilointi: kylille on laadittu niiden vahvuuksien pohjalta erilaisia rooleja, joita kyläläiset voivat kommentoida ja täydentää.

Kuntalaisten ja kesäasukkaiden mielipiteitä ja ideoita kerätään yleisötilaisuuksien lisäksi projektipankin kautta. Se löytyy kunnan nettisivujen kautta.

Päättäjät pureutuvat kehityskuvaan ja sen rinnalla päivitettävään kuntastrategiaan syyskuun alussa järjestettävässä strategiaseminaarissa.

Pälkäneen kylien alustava profilointi

  • Kuntakeskus (keskuspalvelut, monipuolista asumista): Onkkaala
  • Palvelukylä (vedenläheistä asumista, harrastusmahdollisuuksia, yhteisöllisyyttä): Aitoo, Luopioinen
  • Matkailukylä (pysyväis- ja kesäasumista, luonnonläheisyyttä): Sappee
  • Kulttuurikylä (kulttuuria, maaseutuasumista, yhteisöllisyyttä, harrasteita, palveluja): Laitikkala, Puutikkala
  • Kesäasukaskylä (pysyväis- ja kesäasumista, harrastusmahdollisuuksia): Rautajärvi, Haltia
  • Yrittäjyyskylä (kesäasumista, yrittäjyyttä ja etätyötä, luonnonläheisyyttä): Kuohijoki
  • Maatalouskylä (rauhaa, maaseutumaisuutta, etätyötä): Vuolijoki, Luikala-Pohjalahti-Salmentaka, Kyynärö-Ämmätsä-Vahdermetsä

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?