Pälkäneen keskusta-alueen läpi kulkevan maaseutupuiston suunnittelu on edennyt siihen vaiheeseen, että tulevan kävely- ja virkistysreitin varrelta halutaan poimia tietoa, tarinoita ja muistoja.
Puistohanke sai Leader-rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, ja suunnitelma on toteutettava kuluvan vuoden loppuun mennessä.
– Puisto on tarkoitus koota yhdeksi kokonaisuudeksi info- ja opastaulujen avulla, joissa kerrotaan kuhunkin kohtaan liittyviä tarinoita tai historiallisia tapahtumia tai esimerkiksi esitellään paikkaan liittyviä henkilöitä, kertoo hankkeesta kunnan puolesta vastaava kehittämispäällikkö Tuula-Maria Mattila.
Maaseutupuiston suunnittelusta vastaavat konsultit Kaisa Rantee Pöyry Finland oy:stä ja Ulla Vehmasaho viestintätoimisto Avantista. Syksyn aluksi ja lopuksi on tarkoitus järjestää yleisötilaisuudet, joissa suunnitelmaan voi tutustua ja kommentoida sitä.
Puisto syntyy pala kerrallaan
Maaseutupuiston kävelyreitti on noin 3–3,5 kilometrin pituinen. Sen toinen päätepiste on Tommolassa Peltoniemen kärjessä ja toinen Väinö Sipilän tien ja Myttääläntien risteyksessä.
Suunnitelman mukaan kuljettaisiin Pakanrannan kautta Nenäpään alueelle mahdollisesti Kostianvirran yli rakennettavaa kävely- tai kevyenliikenteen siltaa myöten. Vaihtoehtoinen reitti kulkee Uimalantietä Vanhalle sillalle ja palaa Kostiantietä pitkin Kostian linnakkeelle ja Nenäpään alueen rantaan.
Reitti jatkuu Kirkkokujaa ylös Onkkaalantielle ja jatkuu Syrjänharjuntietä vesitornille ja edelleen Väinö Sipilän tielle.
Suurin osa matkasta kulkee siis valmiita teitä pitkin.Raivattavaa ja rakennettavaa on eniten Peltoniemen ja Pakanrannan välillä sekä Nenäpään uuden asuntoalueen rannassa, missä puisto kulkee rantakaistaletta pitkin tulevan asuntoalueen ja Mallasveden välissä.
– Koko kokonaisuutta ei saada ehkä valmiiksi yhdessä vuodessa. Tarkoitus on, että rakentaminen aloitetaan Kostianvirran taistelun muistomerkin ympäristöstä, niin että maaseutupuiston ensimmäisen osuuden avajaiset ajoittuvat ensi vuoden kesän alkuun ja ovat siten yksi taistelun 300-vuotisjuhlavuoden tapahtuma, Tuula-Maria Mattila kertoo.
Mielen ja kehon virkistystä
Ajatus maaseutupuistosta syntyi, kun Ely-keskukselle laadittiin vuonna 2008 selvitys Pälkäneen keskustan taajamarantojen virkistyskäytöstä ja sen turvaamisesta. Selvityksessä todettiin, että alueet sijaitsevat hajallaan eivätkä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta.
– Puistolla on monta tavoitetta: sen pitäisi ottaa huomioon sekä alueen historialliset arvot sekä luonto- ja kulttuuriarvot sekä maisemalliset ja virkistysarvot. Emme pyri luomaan maankäyttö- ja rakennuslain edellytysten mukaista kansallista kaupunkipuistoa, vaan teemme siitä maaseutumaisen muunnelman, Tuula-Maria Mattila kertoo.
Toiveena on saada Mallasveden ranta-alueet keskustan osalta nykyistä enemmän ja monipuolisemmin kuntalaisten virkistyskäyttöön. Reitin varrelle pystytetään infotauluja, jotka kertovat paikkoihin liittyviä tarinoita ja menneitä tapahtumia, mahdollisesti myös kuntoiluvälineitä ja penkkejä.
– Haluaisimme, että maaseutupuistosta muodostuisi kuntalaisten yhteinen olohuone, jossa on jokaiselle jotakin mielenkiintoista, Tuula-Maria Mattila kertoo.
Puiston on tarkoitus mukautua luontoon eikä sen varrelle lisätä valaistusta tai istutuksia. Hankalia kohtia voidaan kyllä helpottaa esimerkiksi kaiteilla ja pitkospuilla.
