Geologian tutkimuskeskus GTK on alkukesästä täydentänyt geokemian tietokantaansa Tampereen ja Valkeakosken välillä. Kaikkiaan paristakymmenestä näytteestä noin puolet otettiin Pälkäneeltä ja Kangasalta; pääpaino näytteenotossa on kuitenkin ollut Tampereen kaupungin alueella.
– Kyseisellä alueella Valkeakosken ja Tampereen välillä luonnostaan tavanomaista suuremmat arseenipitoisuudet ovat erityisen mielenkiinnon kohde. Näytteistä tutkitaan noin 30 alkuaineen pitoisuudet, kertoo tutkimuskeskuksen erikoistutkija Timo Tarvainen.
Saatujen tietojen perusteella lasketaan maalajikohtaisia tunnuslukuja eri alkuaineiden pitoisuuksista, ja tulokset on määrä tallentaa valtakunnalliseen taustapitoisuusrekisteriin. Näytteitä on kerätty taajamien ja mahdollisesti lähiaikoina kaavoitettavien alueiden lisäksi myös luonnonmailta – näitä erityisesti juuri Pälkäneellä ja Kangasalla.
Geokemiallinen kartoitus on perinteinen malminetsintämenetelmä, jota on viilattu ympäristötutkimuksen tarpeisiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eri alkuaineiden luonnollisia taustapitoisuuksia eri maalajeissa, myös taajamissa ja täyttömaissa.
Pitoisuustietoja käytetään hyödyksi
Kartoituksen myötä geologit saavat lisätietoja maaperän koostumuksesta. Samalla ympäristöviranomaiset saavat taustatietoa esimerkiksi siitä, miten suuria raskasmetallipitoisuuksia eri maalajeissa voi luonnostaan olla ja millä tavalla ihmisen toiminta näkyy maaperässä. Ihmisen toiminnan jäljet ovat havaittavissa erityisesti pintamaassa sateen ja pölyn mukana tulleina aineina.
Tietoa luonnostaan tavanomaista suuremmista metalli- ja arseenipitoisuuksista voidaan myöhemmin hyödyntää myös kaavoituksessa.
Tieteellisesti lapiolla
Taustapitoisuuksien selvittämiseen ohjaa myös valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista: pilaantuneisuuden arviointia varten tarvitaan luonnollisia vertailulukuja.
Tarkan tieteelliseltä kuulostava näytteenotto ei itsessään ole suuri tai ympäristölle erityisen haitallinen toimenpide. Pintamaiden näytteet otetaan nimittäin lapiolla noin kymmenen senttimetrin syvyydestä.
Valkeakosken ja Tampereen välinen tutkimuskenttä on jatkoa pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä ja muualla Pirkanmaalla tehdylle taustapitoisuuskartoitukselle. Tampereen kaupunki, jonka alueella valtaosa näytteistä otetaan, on ollut mukana suunnittelemassa projektia.
Luonnostaan tavallista suuremmat arseenipitoisuudet ovat Geologian tutkimuskeskuksen erityisen kiinnostuksen kohteena Pälkäneellä ja Kangasalla.
Viimeisimmät kommentit