Sadan vuoden verkkoyksinäisyys

Näppäimistö kerää paikoin pölyä, kun internetin käyttö ei meinaa suin surminkaan onnistua.

Korkein hallinto-oikeus ei päästänyt Telia-Soneraa livahtamaan sille asetetusta internet-yhteyden yleispalveluvelvollisuudesta, vaan hylkäsi yrityksen tekemän valituksen. Telia-Sonera oli valittanut Viestintäviraston päätöksestä, jolla yhtiö nimettiin velvolliseksi tarjoamaan internet-yhteys liki 200 kunnassa – joukossa myös Pälkäne ja entisen Kuhmalahden kunnan alue.

Viestintäviraston päätöksen pysyminen voimassa merkitsee sitä, että perusoikeudeksi katsottu yhden megabitin laajakaistayhteys on jatkossakin toimitettava kaikkialla Suomessa ”vaikka mihin suonsilmään tahansa”, kuten Viestintäviraston asiantuntija muotoilee.

On varsin ironista, että juuri entinen Posti- ja telelaitos eli Telia-Sonera oli viimeinen yleispalveluvelvoitteesta kiukuttelija; esimerkiksi valtaosan nykyisestä Kangasalasta kontolleen saanut Elisa tyytyi Viestintäviraston jo vuonna 2009 tekemään päätökseen mukisematta.

Lopullisen päätöksen saaminen vei yli kaksi ja puoli vuotta, mutta Kuhmalahdella ja Pälkäneellä odotteluun on internet-asioissa jo ehditty tottua. Kunnollisen adsl-yhteyden mahdollisuutta Kuhmalahdelle alettiin selvitellä jo 2000-luvun puolivälissä. Suunnitelmat säällisen verkkoyhteyden tarjoamisesta tavallisen puhelinjan kautta eivät kuitenkaan Soneraa suuremmin kiinnostaneet – ymmärrettävästi, koska yhtiössä taidettiin jo valmistautua puhelinpylväiden ja -linjojen pois keräämiseen.

Sitten, vuonna 2008, astui kuvaan valtakunnallinen Laajakaista 2015 -hanke. Valtio asetti tavoitteeksi, että tuhti sadan megabitin yhteys järjestettäisiin kaikille enintään kahden kilometrin päähän kodista tai yrityksen tiloista. Tämän on – tai oli – määrä tapahtua vuoteen 2015 mennessä.

Hyvänä tarkoituksena oli kohentaa tietoliikenneyhteyksiä ja elämisen sekä yrittämisen edellytyksiä erityisesti maaseudulla. Teleyritysten kannalta epäedullisimpia alueita haluttiin kattaa myös kuntien ja valtion yhteistyöllä. Ei ihme, jos kylillä innostuttiin, mutta suunnitelmat ja teot eivät kuitenkaan ole kohdanneet.

Kuhmalahdella saatiin yhteys Kivisalmen alueelle, mutta Kangasalla ja Pälkäneellä ei muihin avoinna olleisiin hankehakuihin saatu yhtään tarjousta. Bisnestajuisia tietoliikenneyrityksiä ei innostanut lähteä ”hyväntekeväisyyteen” rakentamaan yhteyksiä eniten tarvitseville, joten pirkanmaalaiskunnat lähtivät itse liikkeelle yhteisellä Avoin kuitu -hankkeella. Siinä jo pariin otteeseen vuosien varrella selvitetyt asiat selvitetään varmuuden vuoksi vielä uudelleen ennen varsinaista aloittamista. Kuntien oma aktiivisuus asiassa on kuitenkin hyvä merkki.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu tai Avoin kuitu -hanke eivät käytännössä tuo kenellekään huippuinternet-yhteyttä ensi viikoksi, mutta ne ovat pohja, jonka ei pitäisi jättää tulevaisuudessa ketään tyhjän päälle. Kuntien ja asukkaiden näkökulmasta rahaa ja aikaa on käytetty kuitenkin jo sen verran paljon, että tuloksia soisi näkevän nopeasti. Nopeus olisi valttia myös siksi, että paljonpuhuttu langaton 4G-tekniikka – jolla operaattorit hankkivat kallista lisäaikaa isojen valokuituyhteyksien rakentamiseen – ei vaikuta olevan asiakkaalle mikään unelmavävy, vaan ennemminkin anoppi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?