Kostian Wanhan Ajan Markkinat avautuvat ensi lauantaina 28.7. kello 10 ja kestävät kello 16 asti. Markkinakaupan joukkoon mahtuu tavan mukaan monia ohjelmanumeroita, musiikkia, 1700-luvun henkilöhahmoja ja muuta kuultavaa ja nähtävää.
Paula Härkösen laatima kuvaelma Kun mun kultani tulisi perustuu Kantelettaren runoihin. Tarina on yhtä vanha kuin ihmissuku: hempeähelmainen ja liehuvahiuksinen neito miettii, kumman kosijoista ottaisi. Molemmilla nuorukaisilla on vahvuutensa ja puolestapuhujansa.
Wanhan Ajan Markkinoiden koko ohjelman suunnitellut Pälkäne-Seuran sihteeri Paula Härkönen kertoo, että tutusta teoksesta ei ollut vaikea löytää ”tytöt, pojat ja tykkääminen” -teemaan sopivia runoja. Hieman enemmän työtä oli saada kokoon esiintyjäryhmä, jossa tarvittiin nuoria näyttelijöitä.
Nuoret Katariina Eerola, Lauri Mäkelä ja Joni Hollosaatiin lukion ilmaisutaidon
opiskelijoista, ja vahvistuksena ovat kokeneet lausujarouvat Milja Jussila ja Kaisa Pesu, joka toimii myös esityksen toisena ohjaajana.
Esitystä säestää kolmihenkinen orkesteri, Varpu Aho, Teija Kari ja Jake Rantanen.
Kun mun kultani tulisi esitetään markkinoilla kerran aamu- ja kerran iltapäivällä.
Nälkävuosien leipää ja ikiaikaista lääkintätaitoa
Wanhan Ajan Markkinoilla saa tuntuman menneiden vuosisatojen elämään esimerkiksi hattulalaisen emäntä Leena Hannukkalanmyyntikojulla. Siellä saa maistaa ikivanhan hätäruuan, pettuleivän maun.
Luontopalveluyrittäjäksi kouluttautunut kyläyhdistysaktiivi Leena Hannukkala on ensikertalainen Kostian markkinoilla mutta kokenut pettuleipätaitaja. Hän on itse keväällä irrottanut pettua eli männyn ravinteikasta jälsi- ja nilakerrosta, kuivannut sen ja jauhanut jauhoksi.
– Leivon vaaleaa pettuleipää, jossa on hiivaleipäjauhoja ja osa pettujauhoa. Siitä saa ilmaiseksi maistiaispaloja, Leena Hannukkala kertoo.
Pettu ei ole vain kurjuuden symboli vaan ravinteikas ja terveellinen aines, joka sisältää puun omat hivenaineet mutta ei kaloreita. Paljasta pettua ei kuitenkaan syöty edes pahimpina nälkäaikoina.
Hannukkalan mukaan edes Saarijärven Paavon emännän reseptillä ei syntyisi kovin koossa pysyvää ja syötävää leipää. Puolet petäjäistä on liian paljon, Hannukkala lisää sitä noin 20 prosenttia. Kohotusaineina ovat hiiva ja kuusenkerkkäsiirappi.
– Petussa ei ole lainkaan sitkoa, joten siitä tehty leipä ei pysy koossa. Ihmisen suolistokaan ei kestäisi selluloosapitoista pettua sellaisenaan, hän selittää.
Parantava pihka ja kääpä
Leena Hannukkalalla on markkinoilla myynnissä pettujauhoja sekä muun muassa kotitekoista pihkavoidetta, jonka valmistaminen kuuluu ikiaikaiseen kansanlääkintätaitoon.
Voimakkaasti desinfioivalla pihkavoiteella parannettiin entisaikaan erilaisia ihovaurioita, ja sitä voidaan nykyäänkin käyttää sairaaloissa vaikeasti umpeutuvien haavojen hoitoon.
Hannukkalalla on myynnissä myös pakurikääpää, koivun rungolla kasvavaa kääpäsientä, jonka lääkitsevä vaikutus on tunnettu jo vuosituhansia. Pakurikääpä kuului muun muassa Italian Alpeilta muumioituneena löytyneen jäämies Ötzin varusteisiin. Ötzin on määritetty eläneen noin 5300 vuotta sitten.
Kierrätys on kesän sana
Wanhan Ajan Markkinoiden myyntijärjestelyistä vastaava yrittäjä Kati Joki kertoo, että markkinat syntyvät viime vuoden malliin. Myyjiä on jälleen tulossa puolisen sataa, ja joukossa on myös monia uusia tuotteita.
Myyntikojuissa kaupataan tällä kertaa muun muassa erilaisia kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Käsitöitä on tuttuun tapaan paljon tarjolla, samoin työnäytöksiä. Kukkian Kädentaitajilla on hallussaan kokonainen luokkahuone myyntiä ja näytöksiä varten.
Perinteinen muksutori on tällä hetkellä hajautettu aikuisten myyjien joukkoon, mutta useita pikkukauppiaita on tänäkin vuonna ilmoittautunut mukaan.