Mitä odotamme kunnaltamme?

Pälkäneen kunnanvaltuusto 2009-2012

Edessä ovat syksyn kunnallisvaalit 28. lokakuuta. Sitä ennen on ennakkoäänestys. Näissä vaaleissa on tarkoitus saada esille ja käyttöön kuntalaisten tahto, miten kuntamme asioita hoidetaan seuraavien neljän vuoden aikana 2013–2016.

Toki on tiedossa, että koko maatamme koskeva päätöksenteko on eduskunnan ja hallituksen päätettävissä, mutta kuntatason kannanottojen tulisi nousta kuntalaisista käsin, ei isojensisarien ja -veljien vihjeistä valtakunnan tasolta. Tahdon kunnanvaltuustossa on muodostuttava kuntalaisista käsin.

Millaista Pälkänettä me haluamme? Aika yleinen tahto on, että Pälkäne olisi elävää maaseutua, jossa olisi hyvä asua ja elää työllään ja sen ansioilla läpi vuoden.

Viime aikoina on kuulunut viestejä sitä, ettei haja-asutusalueita pitäisi olla, vaan vain kyliä. Kuitenkin olisi hyvä kuunnella asukkaiden tai sellaisiksi pyrkivien tahtoa. Jos on heitä, jotka tahtovat asua vähän syrjemmällä ja jotka kantavat siitä oman lisäkuormansa, tähän pitäisi antaa mahdollisuus. Ja heitä on.

 

Ovatko kyläkoulut ja yhdysluokat nykyaikaa?

Pälkäneellä on käyty sinnikästä keskustelua koulujen määrästä. Kouluja on vähennetty 1960-luvulta lähtien.

Muutama vuosi sitten pulpahti pinnalle ajatus, että Pälkäneellä riittäisi vain kaksi peruskoulua, Onkkaalassa ja Luopioisissa. Se hirvitti esityksen valmistelijoitakin niin, että ehdotuksesta saatettiin luopua.

Edelleen vilahtelee tarpeettoman usein tahto lopettaa pari kolme kyläkoulua.

Kun kouluilla ja niiden lähikylillä on elävää yhteistyötä, koululla on perustehtävänsä lisäksi tärkeä lisämerkitys. Niin sanottujen koulupiirien rajoja pitäisi tarkistaa. Jos lapsia on tarpeen kuljettaa, suunta voi olla myös suuremman koulun alueelta pienemmälle eikä aina toisinpäin.

Viime vuosikymmeninä on ollut kohtuuttoman yleisenä ajatussuunta, että yhdysluokka ei kuulu enää nykypäivään. Opetusalan tutkijat ovat ajatuksesta vallan toista mieltä. Tälläkin kohdin kunnanvaltuuston olisi hyvä saada tukea kyläyhdistyksiltä ja muilta vapaaehtoisjärjestöiltä.

 

Kaavoitetaanko elävää maaseutua?

Kaavoituksessa voisimme kuntana olla vielä nykyistä aktiivisempia.

Kun Pälkäne ja Luopioinen muodostivat uuden Pälkäneen kunnan, hankkeeseen sisältyi velvoite Rautajärven kaavatyöstä vuoden 2011 loppuun mennessä. Työ pääsi vauhtiin vasta loppumetreillä ja jatkuu yhä.

Kaavoituksen pitäisi olla edelläkävijä elävän maaseudun rakentamisessa ja ylläpidossa. Tämä on haaste sekä kunnanvaltuustolle että kuntalaisille ja heidän vapaaehtoisjärjestöilleen.

Kuntamme kehityskuvaa ollaan päivittämässä. Sitä ollaan laatimassa yhdessä ”päättäjien, yrittäjien, viranomaisten, kuntalaisten ” sekä konsulttiyrityksen kanssa.

Näin ilmaistuna suunta on oikea, mutta suunnitellaanko Pälkänettä eläväksi kylien ja niiden asukkaiden maaseutukunnaksi vai ollaanko kehittymässä kuin huomaamatta kohti kaupungistuvaa maaseutua.

 

Voidaanko vanhuksia ja lapsia hoitaa kotona

Lasten ja vanhusten mahdollisuuksissa elää elävästi Pälkäneellä on vielä tuntuvasti korjattavaa. Vanhusten kotona asumista on tuettava eri keinoin, jos henkilö sitä itse haluaa. Tukea antamaan on haastettava ja rohkaistava naapureita ja järjestöjä. Tästä onkin kunnassamme hyviä esimerkkejä.

Lasten perhehoidon kehittämisen lohkolla on myös tekemistä. Vaikka päiväkotitoiminta on hyvää ja tuettavaa, on perhepäivähoito vähintään yhtä hyvää – ja halvempaa.

Kuntaamme on sijoittunut ja sijoittuu kaiken aikaa uusia yrityksiä. Se on erinomainen asia. Tämän kehityksen on jatkuttava. Samoin on pidettävä huolta siitä, että maataloudella ja kaikella elinkeinotoiminnalla on riittävät toimintaedellytykset tehokkaaseen toimintaan eri puolilla kuntaa. Ja sen kyliä.

Näistä ja monista muista tulevaan valtuustoomme liittyvistä kysymyksistä keskustellaan keskiviikkona 15.8. kello 18 Yhdistysnurkassa, Mikkolan navetalla Luopioisten kirkonkylässä. Tilaisuuden järjestävät keskustapuolueen Aitoon ja Luopioisten paikallisyhdistykset.

Tilaisuuden avaa kunnallisneuvos Reijo Hoppula. Pyydetyn puheenvuoron käyttää kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jukka Kittilä. Sen jälkeen pohdintaan liitymme kaikki, tarpeen mukaan.