Nopeasti lisääntyvä vieraslaji aiheuttaa monenlaista riesaa Kukkiassa

Kuokkavieras sai lähtöpassit

 

Kukkian kutsumaton vieras, karvalehti, pääsee venekyytiin. Loppuviikolla niittokone seilaa edestakaisin Körhämönlahdella ja kerää vesistön riesaksi äitynyttä kasvia kyytiinsä. Seuraavaksi alus siirtyy Holjansalmelle, jossa vallaton vesikasvi myös esiintyy.

 

Karvalehti nousi kukkialaisten tietoisuuteen viimeistään edelliskesänä, kun lämmössä villiintynyttä vieraslajia ihmeteltiin vedenäärellä ja lehtien palstoilla.

 

Ely-keskukseen lähetetty näyte herätti viranomaisten kiinnostuksen. Samalla alueella kasvaa ormio, jota on toistaiseksi tavattu vain Kukkiassa. Harvinainen pohjan vesikasvi on vaarassa, koska nopeasti lisääntyvä karvalehti muodostaa lauttoja, jotka estävät valon pääsyn pohjaan.

 

– Pohjaa pimentäessään karvalehtilautat estävät valon pääsyn pohjaan ja pohjalehtiset, kuten nuottaruoho ja ormio, häviävät. Haluamme estää uhanalaisen ormion vähenemisen, ylitarkastaja Heidi Heino Ely-keskuksen luonnonvarayksiköstä kertoo.

 

 

Karvalehti tarttuu airoihin ja jalkoihin

 

Pia Rämö ja ELY-keskuksen kelluva alus keräävät karvalehtiesiintymiä Haltianselältä.

Pia Rämö, yksi karvalehden aktiivisista häätäjistä, kahlaa housunlahkeet käärittyinä rantavedessä. Muutamalla kouraisulla nainen kerää ison sylillisen vesikasvia kompostin täytteeksi.

 

– Tällä lailla tätä lähtee, Rämö näyttää saalistaan.

 

– Huomasin kasvin ensimmäisen kerran pari kesää sitten, kun kävin naapurin hiekkarannassa lapseni kanssa uimassa. Kasvin karhea pinta ei tunnu mitenkään mukavalta uimarin jaloissa. Lämpiminä kesinä sitä alkoi olla entistä enemmän isoina monimetrisinä lauttoina. Veneilijätkin huomasivat sen airoissaan ja potkureissaan, Rämö kertoo.

 

Ely-keskukseen toimitettu näyte todettiin yllättäen karvalehdeksi. Pääsääntöisesti kasvi esiintyy vain rehevissä matalavetisissä järvissä, ei karuissa kirkkaissa vesissä kuten Kukkia, joka on vedenlaadultaan Pirkanmaan parhaita järviä.  

 

– Yleensä tarjoamme vesistökunnostushankkeissa asiantuntija-apua tai autamme rahoituksen järjestämisessä, koska ympäristöministeriö ohjaa hyvin vähän rahaa suoranaiseen kunnostukseen. Nyt halusimme lähteä mukaan, koska Kukkia on hieno Natura-järvi ja ormio hyvin harvinainen, luonnonvarayksikön Heino toteaa.

 

Ely-keskus osallistuu kunnostukseen puolella eli noin 1500 eurolla, lopun rahoituksen hoitaa Aitoon kalastuskunta.

 

 

Riesa leviää pienestä palasestakin

 

Alkukesästä kaksi harjoittelijaa kiikaroi veden pohjaa ja kartoitti ormion ja karvalehden tilannetta soutuveneestä. Koska osakaskunnilta ei tullut enempää havaintoja karvalehdestä, torjunta keskitetään Körhämönlahteen ja Holjansalmeen.

 

Torjunta-aluksen keulassa on niittoleuka, jonka kolmiomaiset metallihampaat sahaavat edestakaisin pinnan alla. Hampaiden väliin jää kuljetin, joka taas vetää biomassalauttoja veneeseen. Keräyslaitteisto ei ole tähän tilanteeseen paras mahdollinen. Kelluva kasvimassa karkaa aluksen edestä sivuille. Siksi alus hiissaakin samaa aluetta edestakaisin karkulaisia metsästäessään.

 

– Joku pelle peloton voisikin kehitellä jonkinlaisen imurin tähän tarkoitukseen, Heino tuumii.

 

Sekä Rämö että Heino toivovat, että vesillä liikkujat osallistuvat kuokkavieraan torjuntaan. Erityisesti vesistöistä toisiin siirryttäessä täytyy tarkkailla ja puhdistaa niin veneen pohjia kuin kalastusvälineitäkin, ettei laji leviä ihmisen avustuksella.

 

– Toivottavasti ihmiset keräävät pois karvalehdet, jos niitä havaitsevat. Kun kasvimassoja nostaa rantaan, kannattaa huolehtia siitä, ettei palasia pääse tuulen tai veden avulla takaisin veteen, koska kasvi lisääntyy pienistä osasistakin, Heino toteaa.

 

 

uutiset:

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?