Kalajuttuja Sääksen illassa

 

Tolpan päästä on hyvä tarkkailla kirjolohien liikkeitä.

Pohtiolammen Sääksen illassa perjantaina sääksi lekottelee leppoisasti ilmassa. Joko suuri petolintu sukeltaa hurjaan syöksykiitoon kohti lammessa polskivia kirjolohia?

Sääksisäätiön toiminnanjohtaja Juhani Koivu toteaa lammen yllä kaartelevan sääksen ainoastaan palloilevan kala-altaan yllä. Taivaalla lentelevä yksilö on vasta nuorukainen eikä sillä ole nälkäisiä poikasia ruokittavana. Ruokahalun kannattaa kuitenkin antaa kasvaa, sillä sääksen kalastussyöksyt ovat huimaa katsottavaa.

Maailmasta ei löydy Pohtiolampea parempaa paikkaa seurata tätä jännitysnäytelmää. Sääksisäätiön ylläpitämä sääksikeskus on ainoa tutkimuskeskus, jossa pääsee kuvaamaan sääksen kalastusta.

– Tuolla piilokojussa on BBC:n kuvaajat kuvaamassa jo toista vuotta peräkkäin. Kuvaajat pysyvät piilokojussa koko päivän. Ainoastaan illalla käydään sääksikeskuksella tankkaamassa, Koivu kertoo ja osoittaa lammen viereistä piilokojua.

Linssilintumme kalasääski, ytimekkäämmin sääksi, on eräs maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Euroopassa pesii noin 5 000 paria, Suomessa sääksiä esiintyy noin 1 200 paria. Kanta-Hämeessä ja Sydän-Hämeessä on noin 70 pesivää paria.

Sääksi on Kanta-Hämeen maakuntalintu. Sydän-Hämeen useat paikannimet puolestaan viittaavat tähän vaikuttavaan petolintuun.

 

Sääksiä käynyt altailla edellisvuosia vähemmän

Pohtiolammen Sääksen ilta -tapahtumassa ihasteltiin Risto Mattilan lintuotoksia.

Sään ollessa tyyni ja aurinkoinen jää sääksen saalistusiskut vähäisiksi Pohtiolammella. Kalat on käyty pyytämässä läheisimmiltä luonnonvesiltä.

Edelliskesiin verrattuna on sääksiä käynyt niukemmin sääksikeskuksen kala-altaalla.

– Se on arvauksien varassa, miksi sääksiä on näkynyt Pohtiolammella hieman vähemmän tänä kesänä. Vesijärven poikkeuksellisen suuri vesimäärä on luultavasti vaikuttanut lintujen käyttäytymiseen. Kun Vesijärven ja Längelmäveden vesi on ollut korkealla, kalaa on ollut tarjolla rantavesissä eikä sääksien ole tarvinnut tulla Pohtiolammelle saakka hakemaan lohta, Juhani Koivu arvelee.

 

Lihasvoimalla 12 564 kilometriä

Pohtiolampi on suosittu lounaspaikka hämäläissääksille silloin kun luonnonvedet ovat epäsuosiollinen paikka kalan narraamiselle. Parhaimpina päivinä sääksikeskuksen altaaseen tehdään yli 150 saalistussyöksyä päivässä.  Pisimmät kalastusmatkat Pohtiolammelle taitetaan reilun 40 kilometrin päästä Luopioisten Kukkiajärven takaa ja Kuhmalahden Karivuoren takaiselta pesältä.

Nämä kilometrimäärät eivät kuitenkaan sääkseä vielä paljon hetkauta. Euroopan sääkset lentävät joka vuosi talvehtimaan Afrikan auringon alle.

Satelliittilähettimien avulla on pystytty seuraamaan etelään muuttavien sääksien lentoreittejä. Pisimmän lentomatkan ennätystä pitää hallussaan Harri-sääksi, joka lensi Utsjoen Oulunjärven pesältään talvehtimaan Etelä-Afrikan eteläkärkeen asti. Matkaa taittui 57 vuorokaudessa noin 12 564 kilometriä.

Pälkäneläisen Jukka-sääksen muuttoja Äimälänniemeltä Kamerunin Lagdo-järven rannalle ehdittiin seurata kolme vuotta, kunnes Jukan satelliittilähetin vaimeni keväällä. Luultavasti lintu koki kohtalonsa jäädessään kiinni kalastusverkkoon. Kalastajien toivottaisiinkin aktiivisemmin ilmoittavan verkkoon takertuneista sääksistä.

Satelliittisääksien muuttoa seuratakseen ei tarvitse olla huippututkija, sillä Luonnontieteellisen keskusmuseon satelliittisääkset -sivuilla kerrotaan kattavasti miten sääksien muutot etenevät.

Apujoukkoja sääksien seurantaan saadaan pian myös Euroopan kouluikäisistä. Tänä vuonna käynnistyy EU:n laajuinen kouluyhteistyö, jossa opettaja tarkkailee oppilaidensa kanssa sääksen muuttolentoa.

 

Sääkset altaalla etelätuulella

Sääksen kalastussyöksy on onnistunut ja saalis on varmasti mukana.

Sääksikeskuksen toimintaa kehitetään Pohtiolammella jatkuvasti. Kummipesäkampanja on pyörinyt vuodesta 2006 ja loppukesästä 2012 pyritään käynnistämään hanke, jossa vanhoja kala-altaita muutetaan lintuvesikosteikoiksi.

Sääksen illan lintutarkkailu tapahtui yleisötornin vastarakennetusta kakkoskerroksesta.

– Täältä pystyy hyvin seuraamaan sääksen saaliskierrosta ja iskuunlähtöä, Juhani Koivu sanoo tyytyväisenä.

Puitteiden ollessa kunnossa ei voi muuta kuin valmistautua kovan luokan kalastukseen; parhaat kalastusnäytännöt ovat vasta edessä. Vilkkain kalastuskausi on loppukesällä heinäkuun puolivälistä alkaen syyskuulle asti.

Aikainen lintu se kalankin nappaa, aamut ovat sääksen parasta kalastusaikaa. Illat ovat myös hyvä ajankohta lintubongaukseen.

– Katsoo sellaiset kelit, että on etelävoittoiset tuulet ja aurinko pilven norkon takana niin silloin kannattaa tulla, Juhani Koivu neuvoo.