Kylät tiivistyvät kulttuurimaisemassa

Ei ole kovin helppo kaavoittaa uusia asuintontteja alueelle, jossa on 16 muinaisjäännöstä ja 16 suojeltua, kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskohdetta. Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalta alueelta löytyy myös linnuston ja monimuotoisuuden vuoksi arvokkaita luonnonympäristöjä.

Epaalan–Kuulialan osayleiskaava on vihdoin tulossa valtuuston hyväksyttäväksi. Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen on saanut sovitettua alueelle 71 uutta tonttia. Uusi rakentaminen tiivistää Epaalan ja Kuulialan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kyläalueita.

 

Helena Väisänen ei ollut ensimmäinen Epaalan ja Kuulialan kulttuurimaisemassa touhunnut kaavoittaja. Nyt näyttää siltä, että ikuisuushanke saadaan vihdoin maaliin.

Kaavoitusjärjestelmä pitää huolen siitä, että erilaiset viranomaistahot sekä luonnon ja historian vaalijat pääsevät sanomaan sanansa kaavoihin. Myös maanomistajia on kuultava.

Kuuleminen voidaan hoitaa monella tavalla. Kulttuurimaisemien kaavoitus on edennyt sen ansiosta, että maanomistajat on otettu mukaan alkumetreiltä alkaen, ja heitä on pidetty ajan tasalla kaavatyön joka vaiheessa. Tietoa ei ole piilotettu lakisääteisiin kuulutuksiin, vaan sähköpostia on sinkoillut ja luurit olleet kuumana.

Tiiviin yhteistyön ansiosta maisemaan ja kylärakenteeseen on saatu sovitettua sekä maanomistajien että kunnan kaipaamia rakennuspaikkoja. Alueen rakentuminen on kiinni maanomistajista, sillä kunnalla ei ole juurikaan maata kaavoitettavalla alueella.

Kun kaava aikanaan on lainvoimainen, saman tien rakennettavissa on 40 pientalotonttia ja kaksi mökkitonttia. 20 Onkkaalan ja Uusi-Epaalan tonttia saa rakentaa, kun ne on liitetty viemäriverkkoon.

Pellon kulttuurimaisemaa ei voitu tukkia taloilla. Siksi rakentamista on sijoiteltu myös Pälkäneveden rannoille. Rantavyöhykkeen talojen rakentaminen vaatii vielä asemakaavaa tai poikkeuslupaa.

 

Epaala-Kuulialan jälkeen Helena Väisänen ryhtyy kaavoittamaan toista Pälkäneen arvoaluetta, Roholaa. Kostianvirran rantapellolla Lahdentien ja Luopioistentien risteyksessä sijaitsevalle 60 hehtaarin alueelle kaavaillaan jopa 180 pientalon aluetta.

Myös Roholassa asutusta sovitetaan luonnon ja kulttuurin lisäksi myös historiallisiin maisemiin, sillä rakennettavilla pelloilla käytiin 299 vuotta sitten Suuren Pohjansodan ratkaisutaistelua.

Tässä vaiheessa alueelta on tehty vasta pohjaselvityksiä, jotka ovat avuksi, kun ajatuksia käydään maanomistajien kanssa läpi. Lisäksi on kartoitettu, mitä kaikkia selvityksiä alueelta tarvitaan. Lähiviikkoina järjestetään aloituskokous, jonka jälkeen kaavoitus pääsee toden teolla vauhtiin.

Roholaan on ladattu kovat odotukset kunnan kasvun kannalta. Perusteellinen taustatyö takaa sen, että kaunis ja historiallinen paikka rakentuu arvoisellaan tavalla.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?