Kunnallisvaalien lähestyessä sekä monilla äänestäjillä että erityisesti ehdokkailla on sormi suussa. Ei tiedetä mitä asioita pitäisi valtuustoon lähteä ajamaan. Isot asiat joka tapauksessa odottavat.
Jonkin verran kokemusta omaavana autan asiassa. Kaupungissa ja erityisesti pääkaupungissa tarpeet ovat erilaiset kuin pienissä maaseutupitäjissä, etenkin kun näistä ei ole enää seuraavien vaalien eli kuntauudistuksen jälkeen jäljellä muuta kuin SULJETTU-lappu kunnantalon ovenpielessä.
Keskitytään siis Helsinkiin.
Äänestäjien on tiedettävä, kannattaako ehdokas ruuhkamaksua kaupungin rajoilla. Ruuhkamaksun avulla ruuhkaa saadaan siirretyksi aamuisin ja iltaisin tuntia nykyistä aikaisemmaksi ja kahta tuntia nykyistä myöhäisemmäksi.
Kannattaako ehdokas Stora Enson pääkonttorin peittämistä mereltä tulevilta Guggenheimin museolla vai Stora Enson pääkonttorin purkamista ja sen siirtämistä Tukholmaan.
Vanhusten hoitaminen on suuri vaaliteema. Ehdokkaan ja äänestäjän pitää jo ennakolta tietää, hoitaako häntä ja hänen yhdeksää kohtalotoveriaan laitoksessa viisi vai seitsemän hoitajaa, vai selviääkö hän ilman hoitajaa kotonaan.
Kotona selviäminen on yhteiskunnalle edullista, etenkin jos huoneisto otetaan kaupungin myyntilistalle siltä varalta, että vanhus sattuisi kuolemaan.
Liikkuvan poliisin lakkauttamiseen kannan määritteleminen on vaikeaa. Ratkaisu on kuitenkin tehtävä ja valittava, pitääkö liikenteessä piiloutuvan poliisin liikkua tutka-autolla vai seistä tien poskessa tutka kädessä.
Jos liikkuva poliisi jatkaa, äänestäjille on kerrottava, liikkuuko tämä autolla, polkupyörällä vai ratsain.
Polkupyöräpoliisi on halvin ratkaisu. Säästön avulla Lapin poliisiasemien välimatkaa voidaan lyhentää 400 kilometristä 300 kilometriin. Se ei tietenkään olisi kädenojennus pohjoisen pikkurikollisille eikä etelästä kaahaaville syöksylaskijoille.
Helsingin on päätettävä lähiaikoina myös Santahaminan ostamisesta puolustuslaitokselta. Kun ilman Santahaminaa Helsingissä on uusia asuntoja tarjolla lähivuosina vain 100 000 uudelle asukkaalle, sehän ei riitä mihinkään. Santahaminan Saharaan saataisiin mainio pakolaisleiri ja romaanikerjäläisten kokoontumiskeskus. Kadettikoulusta saataisiin aseista kieltäytyville oma vankila, jossa kunnon vankeja ei häirittäisi.
Helsingin rantojen rakentaminen, kaarisilta Katajanokalta Laajasaloon ja etenkin tunneli Tallinnaan odottavat nekin nopeita päätöksiä, sillä pian Suomenlahden pohjassa risteilevät maakaasuputket estävät järkevän reitin valinnan.
Suomenlinnan tykkien rasvaaminen käyttökuntoon ja pakolliset koelaukaukset on vain pieni osa maanpuolustuksen säästöohjelmaa eikä se miellytä kaikkia paikallisia asukkaita. Heidänkin on kuitenkin vähitellen ymmärrettävä, että syvä rauhantila ei voi jatkua loputtomiin.
