Lääkärikopteri suuntaa ”reuna-alueille”

Lääkäri Piritta Kujala saapuu tukikohtaan.

Tällä viikolla toimintansa aloittanut Pirkanmaan lääkärihelikopteri tulee olemaan tuttu näky myös Sydän-Hämeen seudulla: ensihoidon vastuulääkäri Ilkka Virkkunen uskoo, että maakunnan reuna-alueille tulee varsin paljon tehtäviä, joissa kopteri hälytetään ensisijaisesti paikalle.

– Pienet kunnat ja reuna-alueet hyötyvät – mietitään esimerkiksi vaikkapa Sahalahden tausta-alueita, hän huomauttaa.

Harvaan asutun maan syrjäseutujen palvelijana kopteria voi pitää siksikin, että esimerkiksi Tampereen ydinkeskustaan kopterilla ei juuri ole asiaa laskeutumispaikkojen puutteen vuoksi.

Pirkkalassa nyt tukikohtaansa pitävä lääkärikopteri on Virkkusen mukaan laskettu suunnitelmiin uutta ensihoidon kokonaispalettia mietittäessä, ja esimerkiksi Pälkäneelle hän laskeskelee kopterin ennättävän vartin lennolla. Lentoaika Pälkäneelle ja Kangasalle tullee vielä lyhenemään, jos kopterille saadaan sorvattua suunnitelmien mukainen tukikohta Taysin alueelle.

Sijoituspaikka sairaala-alueelle – sairaalan katolle – olisi Suomessa ensimmäinen laatuaan.

 

Osa kokonaisuutta

Lakimuutos siirtää ensihoidon järjestämisvastuun kunnilta sairaanhoitopiireille, ja lääkärikopteritoiminta on jatkossa yksi osa ensihoitopalvelua. Kopteritoiminta pyörii sairaanhoitopiirien omistaman osakeyhtiön, Finnhemsin, kautta. Sairaanhoitopiirit maksavat lääkinnällisen toiminnan vajaan miljoonan euron vuosikulut, ja valtion runsaalla 20 miljoonalla eurolla katetaan hallinto sekä kopterin ja sen varalla olevan ambulanssin kulut.

Ihmishenkien pelastamisen ohessa toiminnan markkinoidaan maksavan itsensä varsin nopeasti takaisin, kun potilaan toipumisennustetta pystytään tuntuvasti kohentamaan. Samalla jatkohoito- ja kuntoutuskustannukset pienenevät olennaisesti.

Kopterin 15 minuutin lentosäde. Viisi minuuttia arvioidaan menevän lähtövalmisteluissa.

Itse lainsäädännön muutos ei velvoita kopterin käyttöön, mutta sen avulla saadaan toiminnan piiriin laajempi alue kuin usealla perinteisellä lääkäriambulanssiyksiköllä.

 

Autoa nopeampi

Vuodessa on arviolta parikymmentä päivää, jolloin helikopteri ei sääolosuhteiden vuoksi pysty nousemaan ilmaan. Silloin ensihoitoryhmä turvautuu erikoisvarusteltuun ambulanssiin, joka on ehtinyt käydä työtehtävissä myös muun muassa Rautajärvellä.

– Lääketiede on kuitenkin tässä se juttu ja kopteri tavallaan vain eksoottinen kulkupeli, lääketieteellisenä asiantuntijana toimiva Janne Virta huomauttaa.

Kopterin etuja ovat kuitenkin autoa yli tuplasti nopeampi matkavauhti ja vesistöjen ylitysmahdollisuus kiertämisen sijaan. Janne Virran mukaan nämä kompensoivat varsin helposti viiden minuutin liikkeellelähtöä, joka käy hitaammin kuin autolla.

Kolmen hengen miehistöön kuuluvat lentäjä, ensihoitaja ja ensihoitolääkäri.

Vastuulääkäri Ilkka Virkkusen mukaan ryhmän tehtävänä on tehohoidon tuominen potilaan luo – ”korkeariskisten potilaiden hoito kenttäolosuhteissa yhdessä alueen ensihoitoyksiköiden kanssa”. Tällaiset tilanteet liittyvät useimmiten putoamistapauksiin, välittömään hengenvaaraan tai nopean kuljetuksen tarpeeseen. Kopteri ampaisee matkaan aina erillisen riskinarvion perusteella.

Alkuvuoden tilastolaskelmien mukaan ensimmäisen puolen vuoden aikana koko maassa oli 40 tapausta, jossa potilas olisi ilman lääkäriyksikköä menehtynyt ennen sairaalaan pääsyä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?