Kuntavaalit ovat tulvineet tämän viikon aikana Sydän-Hämeen Lehden nettisivuille. Parikymmentä kirjoittajaa on julkaissut ensimmäisiä kirjoituksiaan blogipalstalla. Kannanottoja luetaan ahkerasti ja kuntalaiset käyvät ehdokkaiden kanssa vilkasta ja monipuolista ajatuksenvaihtoa.
Vaalikeskustelut siirtyvät näissä vaaleissa toreilta nettimaailmaan. Kaikki eivät pidä muutoksesta, sillä kirjoitettuna mielipiteistä tulee helposti jyrkempiä kuin nokikkain käytävässä keskustelussa.
Jokailtaiset uutisemme ovat sen verran rankkoja, etteivät ehdokkaat mielellään liputtaisi kovin pontevasti minkään asian puolesta tai sitä vastaan. Epävarma taloustilanne ja suuret muutokset voivat heittää kuntia tilanteisiin, joissa joudutaan tekemään isojakin ratkaisuja nopeasti.
Kannattavatkin yritykset varautuvat tulevaan vähentämällä väkeä. Kunnilla ei ole siihen varaa, sillä niillä on edessään aivan oma erityishaasteensa: suuret ikäluokat ovat tulossa siihen ikään, että hoidon ja hoivan tarve lisääntyy nopeasti.
Pälkäneellä puhutaan kuntavaalien alla muun muassa ensihoidosta. Luopioisten suunnalla katsotaan, että ambulanssin hoitotason lasku sekä siirto Aitoosta Onkkaalaan on taas yksi päätös, jossa yhdistyneen kunnan itäosaa kyykytetään.
Ambulanssikeskustelu tarjoaa mainion tilaisuuden kyläpolitikointiin. Syyttävä sormi pitää kuitenkin kohdistaa keskussairaalaan, eikä Onkkaalaan. Ensihoidon suunnitelmat saneltiin sairaanhoitopiiristä, ja Pälkäneen lisäksi muutamat muutkin kunnat purnaavat kustannusten kasvusta, tason laskusta tai ambulanssin sijoituspaikasta.
Ehdokkaiden ja äänestäjien pitäisi osata suunnata katseet tulevaisuuteen. Kyläpolitikointi sen sijaan korostaa menneisyyttä ja vanhaa kunnanrajaa.
Pälkäne ei ole ainoa maankolkka, jossa kuntaliitosprosessi on siinä määrin kesken, että vanhat pitäjänrajat nousevat helposti esiin.
Maaseudun tulevaisuuden teettämän kyselyn mukaan liitoskunnissa ollaan tyytymättömiä uuteen aikaan. Keskuskunnissa kuntaliitokset eivät herättäneet etukäteen yhtä vahvoja tunteita, ja myös jälkikäteen liitosten vaikutuksia arvioidaan maltillisemmin.
Jos kuntaliitosten vaikutuksia mitattaisiin kovilla faktoilla, muutokset eivät ole kovin suuria. Kyse on enemmän mielipiteistä.
Yhdistymiseen tyytymättömien liitoskuntien mielipiteet eivät ole vääriä, vaikka ne helposti keskuskunnissa mitätöidäänkin.
Repivät vaalikampanjat eivät kuitenkaan koidu kunnan hyödyksi. Vastakkainasettelu varmistaisi sen, ettei vanha kunnanraja häivy alkavalla nelivuotiskaudellakaan. Se ei tarjoaisi valtuustolle kovin hyviä lähtökohtia.
