Omenoiden maku ei ole aurinkoisen kesän veroinen

Pälkäneen tuoremehuasemalla käy vielä tällä viikolla kova kuhina. Hilkka Henttinen on pitänyt mehuasemaa auki syyskuun alusta lähtien ja kävijöitä on riittänyt. 14 vuotta asemalla työskennellyt Henttinen tietää, että tämän vuoden omenasato on ollut hyvä.

– Tiedän kyllä tyhjiäkin puutarhoja, mutta niihin puihin, joihin omenoita on tullut, niin niitä on tullut runsaasti, Henttinen sanoo.

Yksi haittapuoli kylmän kesän omenoissa on.

– Omenoiden maku ei ole aurinkoisen kesän veroinen. Lämpimien kesien jälkeen omenoista tulee makeampia, Henttinen tietää.

Sahalahtelaisen Ilkka Lähteenmäen omenapuut tekivät tänä syksynä oivallisen sadon. Mies on käynyt useana vuonna Pälkäneen tuoremehuasemalla teettämässä pihan antimista mehua talven varalle.

– Omenasta saadaan puristamalla mehua 50-60 prosenttia. Ylikypsistä ja jauhoisista omenoista tulee vähemmän, kun mehustuksessa käytettävät suodatinkankaat tukkeutuvat, Lähteenmäki kertoo.

Suurin osa Henttisen asiakkaista pastöroi mehunsa. Toinen vaihtoehto on jättää mehu pastöroimatta ja pakastaa se. Ilkka Lähteenmäki kehuu vuolaasti pastörointimenetelmää.

– Mehu säilyy niin hyvin, ettei uutta mehua erota edellisvuoden mehusta, hän mainitsee.

Lähteenmäki vannoo omenoiden terveellisyyden nimiin.

– Omenat ovat hyväksi sydämen ja verisuonien terveydelle, sillä ne sisältävät runsaasti flavonoideja. Flavonoidit suojaavat myös solukalvoja bakteerien, virusten ja radikaalien oksidanttien hyökkäyksiltä. Toisin sanoen ne vähentävät tulehdussairauksia, Lähteenmäki sanoo.

 

Nuoria kaivataan mehuasemalle

Pälkäneen tuoremehuaseman kävijät ovat pääasiassa monivuotisia vakiasiakkaita. Henttinen toivoo, että myös nuoret aktivoituisivat mehustamaan. Itse mehuasemalla homma toimii nopeasti, mutta omenoiden keräämiseen ja pullojen pesemiseen kuluu aikaa.

Ilkka Lähteenmäellä on hyviä niksejä siihen, miten pullojen peseminen sujuu mahdollisimman näppärästi.

– Puoli desiä astianpesuainetta sekoitetaan litraan vettä. Seosta suihkautetaan pestävään pulloon, jossa on pari desiä vettä. Pullo pestään pulloharjalla. Huuhtelu käy mielestäni helpoiten niin, että puutarhaletkun pistooliin ilmastointiteipillä kiinnitetty putki viedään pullon pohjaan, ja suihkutetaan vettä niin kauan että vesi ei enää vaahtoa, Lähteenmäki listaa.

Mehuasemalla puristetaan mehua myös muista luonnon antimista kuin omenista. Henttinen kertoo, että viime viikolla hän puristi mehua30 kilonerästä suomalaista viinirypälettä.

– Mehusta tuli oikein hyvänmakuista. Asiakas aikoi käyttää mehun kotiviiniin. Mehua voi puristaa myös muun muassa puolukoista, punaherukoista ja aroniasta, Henttinen mainitsee.

Henttinen jatkaa, että marjoja ja omenoita sekoittamalla syntyy hyvää mehua.

– Todella hyvä yhdistelmä on esimerkiksi omena ja punaherukka. Sekaan voi heittää vielä vaikka aroniaa, Henttinen vinkkaa.

 

Metsissä runsaasti puolukkaa

Puolukkasato on tänä vuonna runsas. Puolukat ovat nyt meheviä ja selvästi keskimääräistä suurempia. Marjojen kokoon on vaikuttanut muun muassa kostean kesän ja syksyn sääolosuhteet, jolloin marjat ovat suurempia kuin kuivina kesinä kuivilla ja kuivahkoilla mäntykankailla. Marjojen laatu ei ole kuitenkaan heikentynyt kostean kesän takia.

Mustikkasato jäi sen sijaan Sydän-Hämeessä keskinkertaiseksi ja melko heikoksi. Tämä johtui kukinnan aikaisista halloista erityisesti Suomenselän alueella. Lisäksi pölytys epäonnistui sateisina ja kylminä sääjaksoina, jolloin pölyttäjähyönteiset eivät liikkuneet kukissa. Mustikan satokausi on Etelä- ja Keski-Suomessa jo loppumassa.

Syksyn sienisato on puolestaan ollut kirjava. Monista hyvistä kauppasienilajeista on kehittynyt runsas sato. Kantarelleja on esiintynyt jo heinäkuun alusta, ja niitä löytää koivusekametsistä ja kuivemmilta mäntykankailta myöhäissyksyyn asti. Myös mustatorvisienestä on saatu monin paikoin ennätyssato. Parin viime vuoden tapaan suppilovahveroitakin on kasvamassa hyvin. Ensimmäiset yksittäiset pikkuryhmät löytyivät jo heinä-elokuun vaihteessa Kymenlaaksosta, mutta satokausi on päässyt koko maassa kunnolla vauhtiin syyskuun alkupuolelta lähtien.

Sienikauden viimeisimpiin ruokasieniin kuuluvaa hallavahakasta ei ole vielä poimittu mäntymetsistä. Sen itiöemät ilmestyvät vasta ensimmäisten yöhallojen jälkeen. Rouskuja on poimittu elokuun puolivälistä lähtien ja niistä on saatu kohtalainen sato eri puolilta maata. Tällä hetkellä haaparouskuja löytyy kuusimetsistä, karvarouskuja taas koivikoista, puutarhoista tai kesämökkien pihapiireistä koivujen alta.

Punikki- ja herkkutatteja esiintyi harvakseltaan jo heinäkuussa. Moni odotti elokuussa herkku- ja männynherkkutattien nousevan kuusimetsiin ja mäntykankaille. Herkkutatteja on löytynyt suurempia määriä poimittavaksi vain paikoin, ja suuri osa niistäkin jo nuorina sienisääskien toukkien turmelemia. Syyskuussakaan tatteja ei ole noussut metsiin odotetusti.