Kantri opettelee Kuhmalahtea

Suuremmat yksiköt ja keskittäminen tarkoittavat säästämistä sivukulmilta. Keskittämisen aika pääsi Suomessa valloilleen EU:n myötä. Siksi kylissä ei odotettu kovin luottavaisin mielin EU-aikaa.

Kuluneet 17 vuotta ovat osoittaneet pelot pääosin turhiksi. Aktiiviset kylät ja yhdistykset saavat tukea EU-kanavien kautta jopa enemmän ja helpommin kuin entisaikaan kuntien kautta.

Maaseudun kehittämisrahaa jakavat kehittämisyhdistykset. Pälkäne, Luopioinen, Sahalahti ja Kuhmalahti ovat toimineet alusta alkaen Pomoottori ry:n kanssa. Kangasala puolestaan kuuluu kuuden muun Tampereen kaupunkiseudun kunnan kanssa Kantri ry:n reviiriin.

Kuntaliitoksen vuoksi Sahalahti siirtyi kuusi vuotta sitten Kantriin. Vuoden päästä sama on edessä Kuhmalahdella. Kyse on hallinnollisesta päätöksestä: Kangasala haluaa, että koko kunta kuuluu samaan kehittämisyhdistykseen. Yhdistyksiltä, yrityksiltä ja muilta kehittämisrahan hakijoilta ei ole kysytty muutoksesta mitään.

Vaihto Kantriin saattaa pienentää Kuhmalahden hankkeille myönnettävää rahoitusosuutta. Vielä suurempi uhka on se, jos kylien ja yhdistysten hankkeet eivät enää mahdu avustettavien listoille.

 

 

Kantrin väki saapuu huomenna tiistaina kuulostelemaan, millaisia kuhmalahtelaisten tarpeet ovat. Kehittämisyhdistys haluaa oppia tuntemaan uuden reviirinsä, jotta seitsenvuotiskauden ohjelma osattaisiin kirjoittaa sellaiseksi, että se mahdollistaa kuhmalahtelaishankkeet.

Nykyisin suuri osa Kantrin tukemista hankkeista on kehyskuntien ympäristöhankkeita. Uuden ohjelmakauden painopisteiksi on kaavailtu ympäristövastuullista asumista, aktiviteettipalveluita ja paikallistuotteita, yhteisöllisyyttä, paikalliskulttuuria ja nuorisoa. Teemat ovat niin laajoja, että Kuhmalahden hankkeet ovat sovitettavissa tai jalostettavissa niiden alle.

 

 

Kuhmalahden lisäksi Kantri laajenee vuoden päästä Kuruun. Molemmat uudet alueet edustavat aitoa maaseutua, joissa kaivataan erilaista tukea kuin kehyskuntien taajamissa.

Kantri saattaa jatkossa jakaa maaseuturahaston lisäksi myös sosiaalirahaston tukea. Silloin sen toimialue laajenisi maaseudulta myös kaupunkialueille. Tämän ei pitäisi vähentää maaseudulle jaettavan rahoituksen määrää. Sen sijaan painopiste saattaisi helposti muuttua ja kiinnostus keskittyä keskustoihin. Siksi muutos ei välttämättä lupaisi hyvää Sahalahdelle, Kuhmalahdelle ja Kangasalan muille sivukulmille.

Pomoottorin hallituksessa Kuhmalahden puolia ovat pitäneet Anu Valkama ja Liisa Alanko. Paikallistuntemus edistää hankkeiden syntymistä. Paikalliset pomoottori-edustajat vievät tietoa ja hankeosaamista kyliin ja yhdistyksiin, jolloin ne osaavat paremmin hyödyntää käytettävissä olevia rahahanoja.

Kehittämisraha on tärkeä voiteluaine, joka voi viime kädessä varmistaa laajaa joukkoa hyödyntävien hankkeiden liikkeelle lähdön. Rahaakin tärkeämpää on paikallinen aktiivisuus.

Kehittyvien kylien tärkein kriteeri ei ole asukasmäärä, ikärakenne tai sijainti, vaan asukkaat. Kylälle tai yhdistykseen tarvitaan kylähullu tai pari aktiivia, jotka innostavat esimerkillään muutkin mukaan. He antavat toisillekin luvan pistää itseään likoon.