Alaluokan ikkunoista näkyy syyspäivän tihkuinen harmaus ja silloin tällöin ohi lentelee keltaisia lehtiä. Hiillos pönttöuunissa luokan perällä hohkaa lämmintä. Paripulpettien vieressä seisovilla tytöillä on silitetyt kouluessut ja pojilla villapaidat. Opettaja polkee urkuharmonia luokan edessä.
Kukaan lapsista ei ole milloinkaan nähnyt merta eikä purjelaivaa, mutta kaikki laulavat hartaina, miten tuulet nuo viestin jo toivat, mä purtehen astua saan. Laulu avaa mielikuvitukselle teitä ja vie ajatukset tuntemattomiin seikkailuihin.
Vuosikymmenien kuluttua käykin toisin päin. Tuttu sävel kuljettaa muistelijan ulapoilta takaisin kansakoulun laulutunnille, aikaan ennen keskuslämmitystä ja televisiota.
Mitä teillä koulussa laulettiin? Mikä koululaulu sinulle jäi parhaiten mieleen? Mitä ajatuksia se herättää?
Kostian koulun 5B-luokka kokoaa parhaillaan koululaulumuistoja, joita voi jättää Pälkäneen pääkirjasto Arkkiin 25.10. asti.
Koululaulun määritelmä on väljä: se voi lastenlaulu, kansanlaulu, isänmaallinen tai hengellinen laulu, joululaulu, mikä tahansa opetusohjelmaan ja koululaisten laulukirjoihin kelpuutettu laulu. Jotkut niistä ovat kuuluneet musiikkituntien ohjelmistoon jo viime vuosisadan alussa ja kuuluvat edelleen.
Lokakuun viimeisenä sunnuntaina 28.10. Kostian koululla järjestetään yhteislaulutilaisuus, jonka ohjelma perustuu yleisön laulutoiveisiin ja niihin mahdollisesti liittyviin tarinoihin, vanhoihin ja nykypäivän koululauluihin.
Laulutapahtuman yhteydessä palvelee kahvio, jonka tuotto menee 5B-luokan luokkaretkirahastoon.
