Olosuhteet eivät ole helpottaneet puolueiden kunnallisvaaliehdokkaiden etsimistä, kun taloudesta puhutaan kulmat kurtussa ja valtion aikeet kuntauudistuksessa näyttävät uhkaavilta. Moni kokenut kunnallispoliitikko on katsonut – tai jo etukäteen päättänyt – ajankohdan sopivaksi sivuun jäämiselle, ja tilaa aukeaa uusille tekijöille. Osa uusista ehdokkaista on hyvin perillä luottamustehtävistä, toisille on aukeamassa kokonaan uusi maailma.
Mitä siihen kunnalliseen päätöksentekoon sitten oikein liittyy?
Esimerkiksi vuonna 2007 kunnissa järjestettiin keskimäärin 24 kunnanhallituksen kokousta; mitä suurempi kunta, sitä enemmän kokouksia. Kokousten määrä kuntaa kohden vaihteli kymmenestä 52:een. Asiaa oli joka päivälle: kunnanhallituksissa käsiteltiin keskimäärin 365 asiakohtaa, noin 15 pykälää kokousta kohti.
Kunnanhallituksen kokous kestää tyypillisimmin kahdesta kahteen ja puoleen tuntiin niin pienissä kuin isoissakin kunnissa. Kokousten keskimääräinen kesto vaihtelee kunnissa alle tunnista viiteen tuntiin.
Vuonna 2010 tehdyn kyselyn mukaan hallitusten jäsenet käyttivät tuolloin luottamustehtäviensä hoitoon – mukaan
lukien mahdolliset puoluetehtävät – noin 12 tuntia viikossa.
Valtuuston on hallituksen jäseniä valitessaan noudatettava tasa-arvolakia, ja sama vähintään 40 prosentin sukupuolikiintiö pätee myös lautakunnissa. Tämän valtuustokauden alussa naisten osuus hallituspaikoista oli noin 46
prosenttia. Määrä oli sama myös edeltävällä hallituskaudella. Naisenemmistöinen hallitus oli noin 12 prosentissa kuntia.
Hallituksen jäsenet olivat valtuustokauden alkaessa keskimäärin 50-vuotiaita, ja puolet hallituksen jäsenistä oli 50–64-vuotiaita. Yli 64-vuotiaiden osuus nousi edellisen valtuustokauden neljästä prosentista kuuteen prosenttiin. Vastaavasti 18–29-vuotiaita jäseniä oli vajaa neljä prosenttia.
Vuonna 2009 nuorin hallituksen jäsen Suomessa oli 19-vuotias ja vanhin 77-vuotias.
Neljän vuoden aikana toki kokemuksen lisäksi hallitukselle karttuu myös lisää ikää.
Pian päättyvän valtuustokauden alussa lähes kaikki kuntien hallitusten jäsenistä olivat myös valtuuston jäseniä. Valtuutettujen osuus hallituksen jäsenistä on kasvanut 2000-luvun alun 82 prosentista 91 prosenttiin. Kuluvan valtuustokauden alussa hallituksen jäsenistä koko maassa 41 prosenttia oli ensikertalaisia, ja heidän osuutensa oli noin seitsemän prosenttia suurempi kuin vuonna 2005 alkaneella kaudella.
Tällä kaudella hallituksen jäsenistä vajaa viidennes on lautakunnassa jäsenenä tai puheenjohtajana, ja ylipäätään kokemusta lautakuntatyöskentelystä on noin puolella hallituksen jäsenistä. Määrä on sama kuin edeltävällä valtuuskaudella.
Ja jotta ehdokkaat osaisivat kääntää asennettaan oikeaan suuntaan, on hyvä muistuttaa, että viime keväänä tehdyn sähköisen kyselyn perusteella kuntajohtajat suhtautuvat myönteisemmin kunnan asioiden uutisointiin paikallisissa tiedotusvälineissä kuin luottamushenkilöt. Pirkanmaalla kuntapäättäjät yleisesti kuitenkin suhtautuvat paikallisten tiedotusvälineiden uutisiin selvästi myönteisemmin kuin maakunnallisten medioiden uutisiin. Tulevat, menevät ja jatkavat – yrittäkää nähdä tämäkin teksti sellaisessa myönteisessä valossa.
