Vanhustenviikko: Kuhmalahden vanhustenjuhlassa kuultiin Sari Mäkisen luento ikäihmisten hyvinvoinnista

”Yhdessä olemme vahvempia”

Yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä Sari Mäkiselle tämän luennon jälkeen. Keskustelua herättivät muun muassa hammashoidon jonotilanne, terveyskeskuksen kuntoutuspalvelut, hammaslääkärien määrä sekä terveyskeskuksen apuvälineiden säilytystilat ja kunnossapito.

Ikäihmistä ei saa jättää yksin. Kaikille on tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin. Jokainen haluaa tuntea itsensä tarpeelliseksi.

– Kyllä se niin on, että huolenpito on tärkeää ikäihmisille. Terveydenhoidossa ja muuallakin on tärkeää, ettei meitä jätetä oman onnemme nojaan, kuhmalahtelaiseläkeläinen Pertti Alajoki mietti vanhustenviikon juhlassa Kuhmalahdella tiistaina.

Osallisuuden ja yhteisöllisyyden teemat nousivat Pentosalissa pidetyssä tilaisuudessa muutenkin esille, onhan parhaillaan käynnissä olevan vanhustenviikon teemana tänä vuonna ”Yhdessä vahvempia”. Juhlassa luennoi Kangasalan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Sari Mäkinen. Hän keskittyi puheessaan ikäihmisten hyvinvointiin monesta eri näkökulmasta.

– Täyttä asiaa hän puhui ravitsemuksesta ja liikunnasta. Todella hyödyllistä tietoa, Pekka Alanen totesi.

– Nyt ei muuta kuin liikkumaan, Alajoki lisäsi.

Mäkisen luennon lisäksi tilaisuudessa puhui Markku Viitala Kangasalan seurakunnasta. Juhlassa kuultiin myös Pohjan koulun lauluryhmän esityksen.

 

Hyvä ravitsemus tärkeää

Sari Mäkinen muistutti, että hyvinvointi on jokaiselle henkilökohtainen asia. Termissä on monia ulottuvuuksia: se voi tarkoittaa terveyttä, mielenterveyttä, toimintakykyä, liikuntakykyä, turvallisuutta, ystäviä ja läheisiä sekä elämänkokemusta.

Johtava ylilääkäri muistutti, että hyvä ravitsemus on yksi avaintekijöistä vanhusten hyvinvointiin. Vanhemmiten perusenergiankulutus pienenee, mutta suojaravintoaineiden tarve säilyy ennallaan tai jopa kasvaa.

– Haaste onkin siinä, että pienemmästä ravintomäärästä on saatava yhtä paljon proteiineja, kuituja, vitamiineja ja hivenaineita kuin aikaisemmasta suuremmasta ruokamäärästä. Ihmiset tarvitsevat rasvojakin, mutta niiden olisi syytä olla nimenomaan pehmeitä rasvoja, Mäkinen sanoi.

Vanhus tarvitsee päivän aikana nestettä 1-1,5 litraa eli 5-8 lasillista juotavaa.

– Janontunne häviää iän myötä, joten nestetasapainoon kannattaa kiinnittää huomiota, Mäkinen kertoi.

Ravitsemuksen ohella Mäkinen puhui pitkään liikunnan tärkeydestä. Hän muistutti, että koskaan ei ole liian myöhäistä liikkua. Jokaisen kannattaa liikkua mahdollisimman paljon omien kykyjensä puitteissa. Liikkumisongelmien tavallisin syy on lihasvoiman ja tasapainon heikkous. Tavalliset arjen askareet ovat hyvä keino ylläpitää toimintakykyä. Kävelylenkkejä ulkona kannattaa harrastaa päivittäin. Kestävyyskuntoa tulisi harjoitella viikossa vähintään 2,5 tuntia. Tasapaino-, notkeus- ja lihasvoimaharjoitteita olisi hyvä tehdä 2-3 kertaa viikossa.

– Tasapainoharjoittelu on erityisen tärkeää yli 80-vuotiaille, Mäkinen tarkensi.

Itselle ominaisen aktiivisuuden tason säilyttäminen on tärkeää myös vanhuksen mielenterveyden kannalta. Jos haluttu aktiivisuuden taso heikkenee, masennusriski kasvaa. Masennus onkin ikäihmisten yleisin mielenterveysongelma.

­– Se liittyy usein yleiseen toimintakyvyn heikkenemiseen. Myös yksinäisyys yleensä lisää masennusta, Mäkinen totesi.

Hän halusi kannustaa masennusoireita potevia hakemaan hoitoa.

– Hoitoa on saatavilla. Lääkehoidon lisäksi hoitomuotoina voidaan käyttää terapiaa tai psykososiaalista hoitoa tai tukea, Mäkinen listasi.

Sari Mäkinen.

 

Muistin monta osa-aluetta

Muistiasiat kiinnostavat yleensä ikäihmisiä, niin myös Kuhmalahdella. Mäkinen huomautti, että muisti ei ole mikään yksittäinen toiminta, vaan siinä on monta eri osa-aluetta ja ajallista vaihetta. Muisti jaetaan tapahtumamuistiin, tietomuistiin ja taitomuistiin. Mäkinen muistutti, että normaaliin ikääntymiseen voi kuulua lieviä muistivaikeuksia, sillä uuden oppiminen hidastuu iän myötä ja myös keskittymiskyky heikkenee.

– Sen sijaan kyky erottaa olennainen epäolennaisesta paranee vanhemmiten, hän kertoi.

Muistia voivat heikentää varsinaisten muistisairauksien ohella masennus, aivosairaudet, kilpirauhasen vajaatoiminta, lääkkeet sekä alkoholin liikakäyttö. Milloin omasta tai läheisen muistista sitten pitää huolestua?

– Nimiä unohtavat kaikki, se on ihan normaalia. Muistisairaudesta voi olla kyse silloin, jos alkaa hukata arvoesineitä, unohtelee toistuvasti sovittuja tapaamisia tai unohtaa jonkin itselle merkittävän tapahtuman, Mäkinen luetteli.

Ylilääkäri jatkoi, että elämäntavat ovat yhteydessä sekä vaskulaariseen dementiaan että Alzheimerin tautiin.

– Haluankin vielä painottaa, että liikunta ja hyvä ravinto voivat ehkäistä tai hidastaa esimerkiksi sydän- ja verisuoni- sekä muistisairauksia, Mäkinen päätti.

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?