Julkisen sektorin on pakko löytää uusia keinoja palveluntuotantoon, jos nykyisistä hyvinvointipalveluista halutaan pitää kiinni.
Julkisen sektorin palveluista valtaosa koostuu hoidosta, hoivasta ja opetuksesta. Näillä aloilla on perinteisesti vierastettu tekniikkaa, sillä koneilla ei voi korvata hoitavia käsiä ja ihmiskontaktia.
Uusi tekniikka voi kuitenkin avata uusia mahdollisuuksia opetuksessa, jopa kotona asuvien vanhusten ruokailussa.
Pälkäneen lukio palkittiin verkko-opetuksesta innostuneen opettajan, Timo Muolan ansiosta kouluna, joka tuottaa oppilasmäärään suhteutettuna eniten verkkokursseja Pirkanmaan yhteiselle verkko-opetustarjottimelle.
Kymmenkunta pälkäneläisvanhusta pääsi puolestaan ensimmäisenä testaamaan ”puhuvaa pakastinta”, joka voi tarjota uusia mahdollisuuksia kotona asumiseen.
Kuntien talousvaikeudet tietävät koulusäästöjä. Kun lukio-opetuksesta säästetään, kurssitarjonta vähenee ensimmäisenä valinnaisaineissa. Tämä avaa uudenlaisia mahdollisuuksia ja tarvetta nettikursseille. Verkko-opetus voi kääntyä opettajien ja oppilaiden eduksi Pälkäneen kaltaisissa pikkulukioissa. Jos ne innostuvat verkko-opetuksesta, riittää opettajille kursseja säästöjen keskelläkin, eikä palkkapussi pienene. Myös opiskelijat pystyvät täyttämään reikäistä lukujärjestystään verkkokurssien avulla.
Netin avulla pieni, oppilaita naapurikuntiin ja erikoislukioihin menettävä koulu saa virtuaaliopiskelijoita naapurikunnista. Siksi kunnan ja koulun kannattaisi innostaa opettajia laajemminkin hyödyntämään netin mahdollisuuksia.
Myöskään vanhusten ”ruokinta-automaateista” ei kannata säikähtää, vaikka ajatus voi alkuun tuntua ihmisarvoa alentavalta: kone lämmittää ruuat ja hälyttää kunnantalolla, kun vanhus lopettaa syömästä.
Kymmenkunta pälkäneläisvanhusta on ottanut ateria-automaatin käyttöön, ja ensikokemukset ovat lupaavia. He voivat valita, mitä ja milloin syövät. Pakasteateria maistuu tuoreemmalta kuin matkojen päästä styroxlaatikossa kuljetetut ateriat.
Automaatti kiinnostaa kuntia, sillä laitehankinnoista huolimatta ateriat saadaan jokseenkin samaan hintaan kuin kuljetettuina. Hintaakin tärkeämpää on se, että uusi tekniikka vapauttaa kodinhoitajat oikeaan työhön. Pitkien etäisyyksien kunnassa ruoanjakeluun hupenee melkoisesti työaikaa joka päivä. Puhuvat pakastimet tuovat kaivattuja resursseja hoivatyöhön, kun autossa istuminen vähenee.
