Epaala-Kuulialan kulttuurimaisemiin sovitettiin 71 uutta tonttia

Kunnanjohtaja Esko Arasalo selvitteli Epaalan ja Kuulialan alueen kaavoitusnäkymiä.

Kunnanjohtaja Esko Arasalo uskoo, että kunnanvaltuusto pisti pisteen varsinaiselle ikuisuushankkeelle, kun se hyväksyi Epaala-Kuulialan osayleiskaavan.

Aiemmilla kerroilla historiallisten peltoaukeiden kaava on kaatunut viimeistään museoviraston tai ympäristökeskuksen kantaan. Nyt kaavoittaja Helena Väisänen on ollut alusta alkaen tiiviisti yhteydessä viranomaisiin ja sovittanut heidän näkemyksiään maanomistajien toiveisiin.

Epaalan ja Kuulialan kyliä tiivistetään 71 tontilla. Niitä kaikkia ei päästä rakentamaan saman tien. Parikymmentä Onkkaalan ja Uusi-Epaalan tonttia saa rakentaa, kun ne on liitetty viemäriverkkoon. Lisäksi yleiskaavaan sisältyy Pälkäneveden rantatontteja, joiden rakentaminen edellyttää asemakaavaa tai poikkeuslupaa.

Kaavan toteutuminen on kiinni siitä, miten yksityiset maanomistajat myyvät tontteja. Kunnalla ei ole juurikaan maata Epaalan ja Kuulialan alueella.

Rainer Zeitlin (kok) uskoi, että kaavalla saatiin se mitä oli saatavissa.

– Epaalan ja Kuulialan peltoja on kaavoitettu niin pitkän, että työn kuluessa yhteiskunta, painotukset ja lainsäädäntö ovat ehtineet muuttua.

Zeitlin muistutti, että kyseessä on vuosituhansien ajan asutettu maisema.

– Näistä vainioista Pälkäne tunnetaan. Kaavoitusta ei helpota se, että alueella on parikymmentä suojelualuetta ja –kohdetta. Perusteellisesti laadittu kaavaselostus voi aikanaan olla merkittävä tiedonlähde, kun joku haluaa tutkia tieteellisesti näitä selkosia.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?