Maaseutupuisto: Rahoitushakemus joudutaan tekemään viime hetkellä uudestaan

Kostian taistelupaikan kunnostus alkaa talven aikana

Museoviraston ja Pirkanmaan maakuntamuseon edustajat perehtyivät Pälkäneen kunnan Pöyry Oy:llä teettämiin taitelualeen kunnostussuunnitelmiin. Keskellä suunnitelmat laatinut Hanna Hirvenjousi.

Pälkäneen keskustaan suunnitellun maaseutupuiston rakentaminen on alkamassa, mikäli kunnan rahoitusanomus läpäisee Pomoottorin ja Ely-keskuksen seulan. Maaseutupuiston ensimmäisen osan eli Kostian linnakealueen kunnostuksen on tarkoitus valmistua kesäksi. Taistelupaikka on muinaismuistolain alainen alue, jonka hoitoa valvoo Museovirasto.

Viime hetken jännitystä lisäsi Pirkanmaan maakuntamuseon ja Museoviraston viimeviikkoinen katselmus Kostian linnakkeella.

Pälkäneen kunta on teettänyt Pöyry Finland Oy:llä suunnitelmat Kostian linnakealueen ja sen vieressä sijaitsevan vierasvenesataman kunnostamiseksi, mutta ne eivät sellaisenaan täyttäneet Pirkanmaan maakuntamuseon vaatimuksia.

Suunnitelmaa joudutaan viime hetkessä muokkaamaan ja laatimaan sen perusteella uusi rahoitushakemus Pomoottorille, joka tarvitsee sen tämän viikon keskiviikkona. Sen jälkeen hakemus jatkaa matkaa Ely-keskuksen käsittelyyn.

– Jos Pomoottori hyväkyy hakemuksen, aloitamme työt omalla riskillä emmekä jää odottamaan Ely-keskuksen päätöstä, kertoo kehittämispäällikkö Tuula-Maria Mattila.

Kunnostetun Kostian linnakealueen avajaisten on tarkoitus olla Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhlavuoden avaustapahtuma, joka yritetään ajoittaa Puolustusvoimain lippujuhlan päivän tienoille kesäkuun alkuun.

Alue yhtenäiseksi

Taistelupaikan ja vierasvenesataman alueen uudistussuunnitelmat on laatinut maisemasuunnittelija Hanna Hirvenjousi Pöyry Finland Oy:tä. , joka oli yhdessä kunnan edustajien kanssa paikan päällä kuulemassa museopuolen näkökulmia.

Museoviraston puolesta arviota oli tekemässä erikoissuunnittelija Olli Soininen ja Pirkanmaan maakuntamuseota edusti tutkija Ulla Lähdesmäki.

Olli Soinisen mukaan Museoviraston tärkein toive on, että koko jäljellä oleva alue, jossa on taisteluhautojen jäänteitä, tehdään yhtenäiseksi aitaamalla ja kasvillisuutta raivaamalla.

Se on mahdollista, koska alueen omistussuhteet ovat muuttuneet Nenäpään alueen myynnin yhteydessä. Pälkäneen kunta omistaa nyt myös vanhalta linnakealueen rajalta kirkkoa kohti ulottuvan kaistaleen, jossa on taistelun aikaisten kaivantojen jäänteitä vieri vieressä.

Museovirasto esittää, että koko alue aidataan tien puolelta ketjuaidalla. Vanhan linnakealueen ympärille aikanaan istutettua kuusiaitaa kaadetaan ja alueelta harvennetaan huonokuntoisia puita, keskellä aluetta oleva osa, mutta vierasvenesataman puoleiseen reunaan jätetään kuuset ja muuta kasvillisuutta rajaamaan kahta täysin erityyppistä ja erilaisessa käytössä olevaa aluetta.

Olli Soinisen mukaan kuuset on hyvä poistaa keskeltä aluetta myös siitä syystä, että ne ikänsä puolesta alkavat olla lopuillaan ja hallitsemattomasti kaatuessaan saattaisivat aiheuttaa vaaraa.

Isojen puiden poisto tehdään kovan maan aikana. Muinaismuistoalueella maaperää ei saa rikkoa tarpeettomasti eikä sinne saa tuoda raskasta raivauskalustoa.

Muuten kasvillisuutta raivataan ranta-alueelta tarpeen mukaan maiseman avartamiseksi.

Portaat ja infotaulu uusitaan

Suunnitelman mukaan Nenäpään puolella sijaitsevaa asfalttilevennystä selkeytetään ja mahdollisesti vähän laajennetaan parkkipaikaksi.

Taistelualueella sijaitseva muistopatsas kaipaa puhdistusta.

Parkkipaikalta muinaismuistoalueelle johtavat maastoportaat ovat tällä hetkellä huonokuntoiset ja suorastaan vaaralliset. Portaat on tarkoitus uusia ja niiden viereen rakentaa luiska helpottamaan liikuntaesteisten pääsyä alueelle. Olli Soinisen mukaan portaiden materiaalilla ei ole väliä.

Alueen sisääntuloon laaditaan uusi informaatiotaulu, joka liittyy koko maaseutupuistoon aikanaan tulevaan yhtenäiseen info- ja opastetaulukokonaisuuteen.

Kunta olisi halunnut rakentaa kivituhkalla tai vastaavalla materiaalilla päällystetyn polun portailta patsaalle, mutta museoväki ei pitänyt sitä tarpeellisena.

– Maanpinta on nyt siistiä nurmea ja sellaisenaan helppokulkuista, Olli Soininen perustelee.

Alkuperäisten hirsivarustusten mukaiset rekonstruktiot kunnostetaan niiltä osin kuin ne ovat päässeet lahoamaan. Muistopatsas puhdistetaan ja sen eteen tehdään astinkivi helpottamaan seppeleenlaskua.

Valaistusta alueelle ei suunnitella.

 

 

 

Kunnostaisitko toisen taistelualeen?

Ruotsin armeijan joukot rakensivat aikanaan varustukset yhtenäisesti pitkin Kostianvirran pohjoisrantaa.

Nykyinen niin sanottu taistelualue on vain pieni pala alkuperäisestä. Se ei kuitenkaan ole ainoa säilynyt osa, vaan Pälkäneveden puoleisessa päässä on tällä hetkellä luonnontilainen, raivaamaton alue, joissa kaivantojen jäänteitä on edelleen näkyvissä.

Tänä vuonna on ensimmäistä kertaa mahdollista hakea Museovirastolta avustusta historiallisten kohteiden kunnostamiseen. Avustusta voivat hakea esimerkiksi yhdistykset ja yhteisöt, jotka haluavat ottaa suojelukseensa jonkin kohteen ja vastata sen hoidosta.

Erikoissuunnittelija Olli Soinisen mukaan joen yläjuoksun puoleisen alueen kunnostamiseen olisi mahdollista hakea tätä uutta avustusta. Jos joku innostuisi toisen taistelualueen raivaamisesta, sen voisi yhdistää Pirkanmaan maakuntamuseon ”Adoptoi monumentti” -hankkeen kanssa.

”Adoption” tarkoituksena on saada asukkaat ottamaan muinaisjäännöskohteita hoitoonsa itsenäisesti joskin maakuntamuseon ohjeiden mukaan. Museo tarjoaa hoitajille tietoa mutta ei taloudellista tukea.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?