Kahtena ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä äänensä kävi antamassa yhteensä lähes 450 pälkäneläistä. Keskiviikon ja torstain jälkeen oli äänestämässä käynyt jo kahdeksan prosenttia pälkäneläisistä äänioikeutetuista.
Määrä on lupaava, sillä Pirkanmaalla äänensä ehti antaa ennakkoon 7,7 prosenttia ja koko maassa 7,3 prosenttia äänioikeutetuista.
Tasaisella kasvuvauhdilla ennakkoäänestysprosentti nousisi 28 prosenttiin.
Kangasalla ennakkoäänestys lähti käyntiin Pälkänettä laimeammin. Avauspäivä jäi Pirkanmaan heikoimmaksi, mutta aktiivinen torstai nosti uurnilla käyneiden osuuden sentään runsaaseen kuuteen prosenttiin. Kiriin on vielä onneksi aikaa monta päivää.
Naiset olivat ensimmäisinä päivinä koko maan tavoin Kangasalla miehiä aktiivisempia. Pälkäneellä oltiin asiassa tasa-arvoisempia, ja sekä miehiä että naisia lähti äänestämään lähes yhtä paljon.
Edellisissä kunnallisvaaleissa ennakkoon äänesti 30,2 prosenttia pälkäneläisistä. Kuhmalahdella oltiin vielä innokkaampia äänestysprosentin oltua liki 43. Kangasalla ääntään käytti ennakkoon vajaa 23 prosenttia äänioikeutetuista. 70 prosentin rajapyykki jäi viime kunnallisvaaleissa puhkaisematta sekä Pälkäneellä että Kangasalla. Kuhmalahti ylitti sen.
Syytä sille, että viime kuntavaaleissa äänestysinto on jäänyt pienemmäksi kuin eduskuntavaaleissa, on äkkiseltään vaikea keksiä. Kunnallisvaalit ovat kuitenkin ne vaalit, joilla on erityisen suurta merkitystä omien paikallisten asioiden kannalta.
Moni tutkija hieroneekin käsiään innostuneena yhteen odottaessaan selvyyttä sille, onko kuntakarttaa uusiksi piirrellyt hallitus onnistunut nostamaan vai laskemaan kuntalaisten äänestysmotivaatiota.
