Nuohousjärjestelyissä muutoksia, niin myös asenteissa

Palotarkastaja Sami Loukkaanhuhta sekä nuohoojat Ari Anttalainen ja Arto Kandelin palaveripöydän ääressä.

Ihmiset eivät enää viittaa kintaalla nuohoukselle tai suhtaudu operaatioon välttämättömänä pahana. Päinvastoin ihmiset ottavat itse aktiivisesti yhteyttä, jos nuohoojaa ei jostakin syystä kuulukaan saapuvaksi alueelle siihen aikaan vuodesta, jolloin on ollut tapana.

Pälkäneellä ja Luopioisissa toimivan Tampereen nuohouksen Ari Anttalainen ja Arto Kandelin ovat törmänneet ilmiöön viimeksi esimerkiksi Luopioisissa, jossa kiertoa eri alueilla on rukattu uudelleen. Tähän on ollut syynä tavoite saada kiertäminen talosta ja alueelta toiseen mahdollisimman sujuvaksi ja samalla lisätä toiminnan tehokkuutta. Yhdellä kertaa hoidettavien nuohousalueiden määrittely uudelleen on ollut tarpeen samasta syystä: kahden piirin yhdistäminen yhdeksi ja kesäaikana nuohottavien mökkien enemmistön sijoittuminen Luopioisiin on vaatinut uudelleenjärjestelyjä toimiakseen.

Nykyisin Anttalainen ja Kandelin huolehtivat nuohouksesta myös Kangasalan puolella. Nuohouspalvelu Nygård jatkaa Sahalahdella ja Kuhmalahdella tavalliseen tapaan, mutta Anttalainen ja Kandelin hoitavat nuohousta niin sanotulla Kangasalan keskimmäisellä alueella, joka kattaa muun muassa Saarikylät, Kaivannon, Raikun, Vehoniemen ja Huutijärven. Näistä alueista kaikki muut paitsi Huutijärvi ja Herttuala on tarkoitus saada käytyä läpi ennen vuodenvaihdetta.

– Kyllä ihmisten asenne on parantunut, ja he huolehtivat, että asunto tulee nuohottua. Viime syksynä esimerkiksi Laitikkalasta otettiin paljon yhteyttä ja kyseltiin milloin olemme tulossa, Kandelin sanoo.

Kun nuohousalueita ja -järjestystä on seudulla hiottu uusiksi, on keväisin ollut nuohousaika saattanut siirtyä kesän mökkinuohouksien myötä syksylle ja usean kuukauden päähän totutusta.

– Nuohooja ilmoittaa aina 2-4 päivää aikaisemmin tulostaan, ja häneen voi ottaa yhteyttä ja sopia vaikka ajan siirtämisestä myöhemmäksi, Anttalainen sanoo.

Suuria valmisteluja nuohoojan tulon ei pitäisi aiheuttaa.

– Sanomalehtiä jos varaa ja varmistaa, että koneellisen ilmastoinnin saa pois päältä. Syksyn tullen tärkeää on myös tikapuiden kunto, Kandelin huomauttaa.

 

Yhteisellä asialla

Aluepelastuslaitoksen palotarkastaja Sami Loukkaanhuhta huomauttaa, että pelastuslaki edellyttää kiinteistön omistajan huolehtivan siitä, että tikkaat ovat nuohoojan turvallisen työskentelyn edellyttämässä kunnossa. Jos näin ei ole, nuohooja on velvollinen tekemään vikailmoituksen palotarkastajalle.

Ari Anttalaisen mukaan nuohoojat ovat antaneet lähinnä suullisia huomautuksia ja sopineet tulevansa uudelleen käymään, kun asiat on saatu hoidettua kuntoon. Kyseessä on myös asukkaiden oma turvallisuus, ja nuohooja voi käynnillään nostaa esiin epäkohtia esimerkiksi tulisijojen suojaetäisyyksissä. Välillä käy niin, että asukas ei ole itse edes huomannut turvallisuusvaaraa.

– Tosi hyvin korjaukset on kyllä tehty, kun on vähän perusteltu asiaa. Nuohouksen yhteydessä voi aina itsekin kysyä, olisiko paloturvallisuuteen liittyen jotakin parannettavaa, Kandelin kertoo.

Anttalainen ei pidä pahana sitä, jos nuohoushommia hoitaa välillä myös osaava asukas itse, varsinkin jos tulisija on kovassa käytössä.

Itse tehty putsaus ei kuitenkaan korvaa lain edellyttämää pätevän nuohoojan tekemää työtä. Toisaalta laki ei kuitenkaan vaadi nuohoojan suhtautuvan asiakkaaseen äärivirallisesti, eivätkä esimerkiksi Anttalainen ja Kandelinkaan ole välttyneet vieraanvaraisen isäntäväen kahvitarjoilulta.

– Onhan se maaseudulla todella kiva, että toisin kuin kaupungissa voi välillä rauhassakin olla. Kyllähän se kuvastaa hyvin sitä elämänrytmiä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?