(Vastaus nimimerkille Palkkivuoriyhdistyksen viikkokokous) Jos tarkastelet tarkemmin Luopioisten puolella tapahtuneita asioita, huomaat että monta asiaa on yhdessä hoidettu paremmaksi.
En usko, että kukaan yksittäinen valtuutettu on niin vahva, että ihan yksin pystyisi asioita päättämään. Tervetuloa kuuntelemaan valtuuston kokouksia ja seuraamaan keskustelun ja käsittelyn tasapuolisuutta – tai yksisilmäisyyttä.
Luopioisten puolella vanhustenhuollon infraa on kunnostettu, kunnan ainoa suuria joukkoja liikuttava liikuntatila on tullut Luopioisten kirkolle, jätevesiratkaisuja on kehitetty (jne). Yhdessä, niin kuin yhdistyneen kunnan kuuluukin.
Jokainen on luonnollisesti oikeutettu miettimään, kumpi voitti tai hävisi. Minä uskon, että molemmat tulevat pitkällä jaksolla voittamaan. Luopioisten puoli oli liitostilanteessa ikääntyneempi ja ikääntyvämpi ja asukasluvun kehityksen suhteen huonommassa tilanteessa kuin vanhan Pälkäneen puoli, siksi liitos oli tärkeä erityisesti vanhan Luopioisten puolelle.
Koulujen lakkautusasiassa äänestin nollavaihtoehdon puolesta, olin valmis antamaan kylille tilaisuuden. Yksi syy tähän oli se, että tuolloin Rautajärvelle hakeutuva kauppias lupasi kylälle kaupan. Kauppa tuli, nyt tarvitaan enää lisää lapsia.
Ambulanssiasia ei edelleenkään ole Pälkäneen kunnan päätettävissä oleva asia. Äänestin tässä asiassa kunnan lausunnosta valtuuston enemmistön kanssa. Sivukirjastot ovat laajasti historiaa, ei Pälkäne tässä ole poikkeus.
Olen koettanut saada ihmisiä ymmärtämään, että pelkästään kunnalta vaatimalla ja kiukuttelemalla ei saada ei-lakisääteisiä palveluita järjestetyksi kuntalaisille. Lakisääteiset järjestetään lain mukaan.
Yhdistykset ja yritykset on saatava mukaan kunnan toimintaan. Näin hoidetaan ympäri Suomea esimerkiksi kylien liikuntapaikat – yhdessä.
Kylien elossa pysyminen on valitettavasti, mutta myös onneksi, ensisijassa kylien ja kyläläisten asia. Kunta tai paha valtuutettu ei päätä sitä, käykö kyläläinen omassa kyläkaupassa vai valitseeko Prisman, eikä sitäkään, laittaako lapsensa oman kunnan tai kylän kouluun vai siirtääkö lapsensa vaikkapa Tampereen lukioon.
Lopuksi: Tiedän, että joidenkin ehdokkaiden kampanjoissa korostettiin oman kylän asioiden hoitamista. Tiedän, että joidenkin kampanjassa keskityttiin jopa kamppailemaan jotain ehdokasta vastaan. Tiedän, että kumpienkin on jatkossa mietittävä kokonaisuutta ja toimittava yhteen arjen valtuustotyössä. Ilman yhtä Pälkänettä meidät perii hukka.
Eero Laesterä
