– Haluamme, että talo on kaikin puolin yksinkertainen. Että siihen ei tehdä mitään turhia ulokkeita, parvekkeita tai muita hörhötyksiä. Sisustus tulee olemaan sellainen sekalainen, kertoo Sirkka Rekola, jonka miehensä Kalervo Rekolan kanssa rakennuttama ekologinen ”vaarinpirtti” on noussut harjakorkeuteensa Kangasalan Heponiemeen.
Mitään himosisustajia Rekolat eivät ole. Sen määrittelee jo pariskunnan ekologinen elämänasenne. Nykyisessä asunnossa lähes kaikki on vanhaa, perittyä tai itse tuunattua.
– Kyllä me vähän mietimme, että mitä jos ostettaisiin elämämme ensimmäinen sohva uutena. Ja keittiön värimaailmaan haluan panostaa. Taiteilija Virpi Kinnunen sanoi, että keittiöön kannattaa laittaa sellaisia ihania värejä, että vesi nousee kielelle jo niitä katsellessa, Sirkka Rekola kertoo.
Nykytalot kuin potilas hengityskoneessa
Uuden talon rakentaminen biodynaamista tuotantoa harjoittavan maatilan yhteyteen tuli ajankohtaiseksi, kun Rekoloiden Joona-poika otti sukupolvenvaihdoksen yhteydessä ystävänsä Henri Murron kanssa päävastuun tilan pyörittämisestä. Kun poika muuttaa Rekoloiden vanhaan taloon, tarvitsee pariskunta luonnollisesti uuden talon.
– Ja kyllä tässä iässä jo omaa rauhaa haluaa. Vaikka toki me auttelemme tilalla yhä päivittäin, Sirkka Rekola sanoo.
Mikä tahansa talo Rekoloiden noin sadan neliömetrin omakotitalo ei tule olemaan, sillä eko-ajattelu on viety sen suunnittelussa pitkälle. Luopioisten mummonmökitkin suunnitelleen Pertti Toivarin pohjapiirtämään taloon tulee muun muassa rossipohja ja lämmitys perustuu vesikiertotakkaan ja aurinkopaneeleihin.
– Kutsun taloa ”vaarinpirtiksi”, koska se on jonkin verran suurempi kuin suunnittelemani mummonmökit. Ekologisuuttakin on viety pidemmälle, Toivari kertoo.
Talon rakentaa Pellervo-Talot Oy:n kangasalalainen yrittäjä Teemu Koskinen, joka sanojensa mukaan rakentaisi mielellään enemmänkin ekologisia taloja.
– Nykyään on yleistä, että taloihin valitaan ekologisia ja energiatehokkaita lämmityssysteemejä, mutta runkorakenteissa ekoajattelua ei juuri harrasteta, ei ainakaan kaava-alueilla. Olen huolissani siitä, millaisia ratkaisuja nykytalojen eristämiseen käytetään. Rajusti verrattuna nykytalot ovat vähän samaan tapaan riippuvaisia ilmankiertojärjestelmistään kuin kriittisessä tilassa olevat potilaat hengityslaitteestaan, Koskinen vertaa.
Rekoloiden talossa on puolestaan pääasiallisesti luonnonmukainen ilmanvaihto, ja eristykset ja levytykset tehdään hengittävin materiaalein.
– Eristeenä on puukuituselluvillaa, ei uretaania ja muoveja. Haluamme, että materiaalit maaleista lähtien ovat ympäristöystävällisiä, Kalervo Rekola kertoo.
