”Onnellisena ihminen ei kaipaa mitään lisää”

Markku Ojanen puhuu Pälkäneen itsenäisyyspäiväjuhlassa Nuijantalolla.

– Onnellisena ihminen ei kaipaa mitään lisää eikä haikaile menneisyyden tai tulevaisuuden parempia aikoja, onnellisuusprofessori Markku Ojanen tiivistää.

Pälkäneen itsenäisyyspäiväjuhlassa puhuva Ojanen on Tampereen yliopiston psykologian professori. Hän toimii yliopiston psykologian laitoksen johtajana. Pälkäneen juhlassa hänen puheensa käsittelee pitkälti onnellisuuden teemoja. Hän mainitsee puhuvansa esimerkiksi suomalaisten käsityksistä suomalaisuudesta ja onnellisuudesta ja hyvinvointivaltion merkitystä onnellisuudelle.

– Pohdin myös, mitä onnellisuus merkitsee yksilötasolla ja mikä sitä alentaa ja mikä puolestaan kohottaa. Enempää en vielä tässä vaiheessa paljasta, Ojanen naurahtaa.

Ojanen kiinnostui heti tutkimusuransa alussa onnellisuuden ja tyytyväisyyden teemoista. Jo lisensiaattityössään 1970-luvun taitteessa mies kysyi psykiatristen potilaiden kokemia vahvuuksia sekä heidän tyytyväisyyttään elämään. Hyvin pian hän alkoi kysyä näitä samoja asioita aivan tavallisilta suomalaisilta sekä monilta vaikeuksiin joutuneilta ryhmiltä. Syistä, joita Ojanen ei itsekään tiedä, hän alkoi kiinnostua ihmisten myönteisistä puolista ja vahvuuksista.

– Niitä olen tutkinut nyt 40 vuotta, Ojanen tarkentaa.

Onnellisuudesta hän kiinnostui 1990-luvun puolivälissä huomatessaan, että aiheesta on tarjolla muutamia kansainvälisiä artikkeleita.

– Toki tiesin jo silloin, että sosiologian professori Erik Allardt oli tehnyt Pohjoismaissa vertailevan tutkimuksen onnellisuudesta eli tyytyväisyysonnesta 1970-luvun taitteessa. Minulle oli suuri yllätys, että tämä aihe alkoi kiinnostaa muitakin. Nykyään tutkimusta tehdään todella paljon, Ojanen kertoo.

 

Tunne ja tyytyväisyys

Markku Ojanen kertoo, että onnellisuudella voi tarkoittaa kahta asiaa. Kyse on sekä onnellisuuden tunteesta että kokonaisvaltaisesta oman elämän arviosta, jolloin se tarkoittaa lähes samaa kuin tyytyväisyys. Nämä tietenkin kietoutuvat toisiinsa, mutta asiayhteydestä riippuu, kumpaa tarkoitetaan. Tunteet vaihtelevat nopeasti, mutta tyytyväisyysonni on varsin pysyvä ominaisuus. Onnellisuuden tunne tunnistetaan yleensä ihmisten kasvoilta, mutta tyytyväisyyden voi piilottaa.

– Onnellisuus voi olla riehakasta tai tyyntä kiitollisuutta siitä, mitä elämä on antanut, Ojanen tarkentaa.

Mikä on sitten ilon ja onnen merkitys ihmisen elämässä?

– Ilman niitä elämää on vaikea kuvitella. Jos niitä ei ole, elämän täytyy olla aivan sietämätöntä. Jokainen, joka on itse kokenut voimakasta alakuloa tai masennusta tai on sitä läheltä nähnyt, tietää, miten raskasta elämä silloin on. Silloinkaan ilo ei ole täysin kadoksissa, mutta se ikään kuin piiloutuu paksun vaipan alle ja piiloutuu, Ojanen sanoo.

 

Tuottelias kirjailija

Markku Ojanen on toiminut apulaisprofessorina ja professorina Tampereen yliopiston psykologian laitoksella vuodesta 1975 alkaen. Miehen keskeisimmät tutkimusalueet ovat mielenterveys, erityisesti skitsofrenian kuntoutus, terveyspsykologia, erityisesti liikunta ja hyvinvointi sekä positiivinen psykologia eli onnellisuus.

Ojanen on mukana Sopimusvuori ry:n ja Avain-säätiön toiminnassa hallituksen jäsenenä. Ojanen toimii Terapiakeskus Soterian puheenjohtajana ja on Suomen käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhdistyksen jäsen.

Markku Ojanen on kirjoittanut 15 kirjaa yksin tai yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Viimeisimpiä kirjoja ovat esimerkiksi Ilo, Onni ja hyvinvointi (2001 Kirjapaja), Liiku oikein, voi hyvin. Liikunnan merkitys hyvinvoinnille (2001 Liikuntatieteellinen seura), Elämän mieli ja merkitys (2002 Kirjapaja) ja Onnen etsijät (2004 Aikamedia). Ensi vuonna mieheltä ilmestyy kaksi onnellisuusaiheista kirjaa: Onnen esteet ja Onnen ohjeet.

Mies on osallistunut useisiin hoidon ja kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, joista merkittävin oli Skitsofrenian hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosina 1984–92. Ojanen vastasi tässä projektissa kuntoutuksen kehittämisestä. Sopimusvuori ry:n toiminnassa hän on ollut mukana 33 vuotta.

 

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pidetään Pälkäneen kirkossa kello 10.30, jonka jälkeen seppeleiden lasku. Itsenäisyyspäivän juhla pidetään Nuijantalolla. Kahvit alkavat kello 11.45 ja ohjelma 12.30.