Entisaikaan yhteisöllisyyttä hoidettiin poikkeamalla naapuriin vaihtamaan kuulumisia. Naapurissa tiedettiin olla varautunut näihin vierailuihin, olihan siellä kahvi kuumana hellan reunalla.
– Televisio on vähentänyt maaseudulla yhteisöllisyyttä. Naapuriin ei enää poiketa, välitön kanssakäyminen on täälläkin vähenemässä, musiikin tohtori Jyrki Lähteenmäki totesi kehityskulun Kontulan itsenäisyysjuhlassa pitämässään puheessa.
Miten sitten pitää yllä yhteisöllisyyttä, joka on tärkeää tavallisen ihmisen elämän mielekkyyden kannalta?
– Pitää olla kiinnostunut oman lähialueen asioista. Tarvitaan lähivaikuttamista, aloitteiden viemistä eteenpäin omin käsin, Lähteenmäki vastaa.
– Aineellinen vauraus voi tosin olla heikentämässä yhteisöllisyyttä, kun ei enää tarvitse yhdessä ponnistella epäkohtien korjaamiseksi, hän lisää.
Pysyvyys tuo elämään turvallisuuden tunnetta. Tutut läheiset, juuret, kulttuuri, jonka kokee omakseen, ovat niitä osasia, joiden pohjalle tuo tunne rakentuu.
– On tärkeää, että ihminen oman lähipiirinsä lisäksi kuuluu johonkin laajempaan yhteisöön, oli se sitten aatteellinen, uskonnollinen tai jokin harrastusryhmä. Yhteisöön kuuluminen luo turvallisuuden tunnetta.
Lausuntavoittaja Henkisissä kilpailuissa
Jyrki Lähteenmäen omien juurien kasvattaminen Sahalahden maaperään alkoi vuonna 1967, jolloin hänen isänsä sai töitä Saarioisista. Poika oli tuolloin kolmevuotias.
– Asuimme alkuun tupakkitehtaan yläkerrassa. Muistan siltä ajalta rekkojen kulut, Avoniuksen ison koiran, joka juoksenteli päärakennuksen puistossa.
Kontulasta Lähteenmäki muistaa varhaislapsuutensa vuosilta Helena Erosen pitämän lastenkerhon kevät- ja joulujuhlat ja todistukset, joita käyntikerroista saadut leimat koristivat. Kontulassa pidettiin tuolloin myös Henkisiä kilpailuja.
– Voitin neljävuotiaana palkinnon runonlausunnassa. Runon nimi oli Pelle-pässi päkäpää.
Samaisessa juhlatalossa Jyrki Lähteenmäki näki myös poikasena ensimmäisen kerran tulevan vaimonsa Eijan, joka lauloi tuolilla seisten Jouluyö, juhlayö Eeva Hannun säestämänä.
Kouluvuosien jälkeen Jyrki Lähteenmäki muutti opiskelemaan Helsinkiin. Toimiminen erilaisissa ympäristöissä, pääkaupungin lisäksi muiden muassa Turussa ja Kuhmossa, on auttanut häntä katsomaan kotiseutuaan ulkopuolisen silmin.
– Ei täällä olla missään syrjäkylässä. Oikein hyvä paikka perustaa perhe ja tehdä työtä, Kangasalla jo pitkään asunut Lähteenmäki kehuu.
Suomi maailman onnistunein valtio
Suomi on tutkitustikin maailman onnistunein valtio. Sen todentaa The Fund for peace -instituutin teettämä tutkimus, jossa oli mukana kaikkiaan 178 maata. Tutkimuksessa mitattiin valtioiden alttiutta vakaville kriiseille.
– Suomi oli ainoa maa luokassa erittäin vakaalla pohjalla, tervehdyspuheen itsenäisyysjuhlassa pitänyt Seppo Rinne vahvisti.
Onnistumisen alkulähteitä Rinne etsii itsenäistymisen alkuvaiheesta, jolloin maassa elettiin vaikeita aikoja.
– Suomalaiset valitsivat tuon ajan jälkeen sovinnon tien. 20 vuotta myöhemmin nähtiin, että se oli oikea valinta, kun suomalaiset puolustautuivat yhdessä.
– Sotien jälkeen rakennettiin hyvinvointivaltio. Minä itse 1960-luvulla syntyneenä olen ylpeä isistä ja äideistä, jotka ovat tätä maata rakentaneet.
Suomi voi Rinteen mukaan edelleen olla onnistunein valtio maailmassa, jos kaveria ei jätetä -periaate säilytetään.
– Myös yksittäisinä suomalaisina meidän on sitouduttava täyttämään lähimmäisen rakkaudelle perustuvat velvoitteemme. Se ei ole vain yhteiskunnan asia.
