Kehityskuva: Pälkäne tarjoaa vaihtoehdon kaupunkimaiselle asumiselle

Sivukulmillekin saa rakentaa

Olavi Seppälä näki strategian ja kehityskuvan teksteissä ristiriidan.

Pälkäneen kunnanvaltuusto hyväksyi nelivuotiskautensa päätteeksi kunnalle uuden strategian sekä kehityskuvan, joka ohjaa jatkossa kaavoitusta.

Strategian päivitystä ja kehityskuvan laadintaa on vetänyt kehittämispäällikkö Tuula-Maria Mattila. Hankkeet valmistuivat aikataulun mukaisesti vuoden 2012 aikana.

Olavi Seppälä (kok) näki strategiassa ja kehityskuvassa ristiriidan.

– Strategia kehuu, että Pälkäne on maaseutumainen ja maaseutuystävällinen kunta, mutta kehityskuvassa todetaan, että asuinrakentaminen ohjataan pääosin nykyisten taajamien alueelle.

Myös Perttu Pohjaperä (vas) ja Jarkko Pihkala (kok) toivoivat, että kehityskuvaan tehtäisiin pieni tekstitarkennus.

– Pälkäne tarjoaa vaihtoehdon kaupunkimaiselle asumiselle, Timo Ailio kiteytti kehityskuvan pääjuonen. Takapenkissä istuneet Timo Soini, Jari Laukkanen, Tero Ahlqvist ja Jani Luukkonen tutustuivat valtuustotyöhön, joka alkaa perussuomalaisilla vuodenvaihteen jälkeen.

– Muuten on olemassa vaara, että asiakirjaa ahtaasti tulkitseva virkamies kaataa tuon pykälän perusteella haja-asutusalueen rakennuslupahakemukset; kotitilalleen omakotitaloa rakentavan pitää käydä läpi kolmevuotinen prosessi, kun luvat täytyy hakea läänistä, Pihkala sanoi.

Kunnanjohtaja Esko Arasalo kertoi, että asuinrakentamisen ohjaaminen taajamiin perustuu valtakunnallisiin ohjeisiin sekä ELY-keskuksen ja Pirkanmaan Liiton linjauksiin. Jukka Kittilä (kesk) ymmärsi, että keskittämislause oli sisällytetty papereihin niitä varten.

– Mutta ei Pälkäneestä silti mitään pikkukaupunkia olla tekemässä.

 

Kolminapainen kunta

Kehityskuva tukee kolminapaisen kunnan kehittämistä. Onkkaala on palvelukeskus ja Luopioinen sekä Aitoo palvelukyliä, joiden ympärillä rakentamista pyritään tiivistämään.

– Ja Rautajärven kyläkaavan ansiosta tilanne paranee myös siellä, Esko Arasalo huomautti.

Hän korosti, ettei kunta voi pyrkiä hajautettuun, vaan eheään yhdyskuntarakenteeseen.

Kehityskuvan laadintaa ja strategian päivitystä vetäneen Tuula-Maria Mattilan työt kehittämispäällikkönä jatkuvat, vaikka isot hankkeet saatiin päätökseen.

– Elinvoimaisia keskustoja pyritään vahvistamaan, jotta peruspalvelut saadaan hoidettua. Mutta ei kehityskuva silti kiellä haja-asutusalueille rakentamista, kunhan tontti on vähintään 4000 neliön kokoinen.

Valtuuston puheenjohtaja Petri Urkko (kesk) piti linjausta selkeänä: uudisrakentaminen pyritään keskittämään päätaajamiin ja haja-asutusalueille voi rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti.

Timo Ailion (sd) mielestä kehityskuvan pääviesti on se, että Pälkäne haluaa tarjota vaihtoehdon kaupunkimaiselle asumiselle.

– Keskustojen kehittäminenkin on tärkeää, sillä ne luovat elinvoimaa ympärilleen.

Keskustelun päätteeksi kehityskuvan tekstiä täydennettiin puheenjohtaja Urkon esittämällä lisäyksellä, jonka mukaan asuinrakentamista keskitetään taajamiin ja haja-asutusalueelle voi rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti.

Rainer Zeitlin (kok) piti oleellisena sitä, miten ihmiset saadaan sitoutettua strategioiden toteuttamiseen.

– Juuri jalkauttaminen oli tärkeimpiä syitä, jonka vuoksi strategiaa lähdettiin tarkistamaan, kunnanjohtaja Esko Arasalo sanoi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?