Yksinäinen ihminen on entistä yksinäisempi juhlapyhinä ja varsinkin jouluna. Keskitalven juhla kokoaa perheet, tuo yhteen sukulaiset. Niin käy ainakin mainoksissa, joissa hymyillään suuren, herkkuja notkuvan pöydän ääressä ja koristellaan kuusta yhdessä.
Joillekin yksin vietettävä joulu on tietoinen valinta. Yksinäisyydestä kärsiville, joilla perhettä ei ole tai joiden läheiset ovat kaukana, pitkät pyhät kumisevat tyhjyyttään.
Kangasalan seurakunta tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen pyhien viettoon Pyysalossa pidettävällä joululeirillä. Tavallisen suomalaisen joulun viettotapoja noudattava jakso käynnistyy aattoaamupäivänä kuusen koristelulla ja jatkuu perinteisine ohjelmanumeroineen tapanin iltapäivään saakka.
Omaankin rauhaan voi vetäytyä
Pyysalo avaa ovensa tulijoille aattoaamuna kymmeneltä. Siihen aikaan perille ehtivät pääsevät mukaan kuusen koristeluun. Viimeistään taloksi asetutaan puoliltapäivin, jolloin kokoonnutaan yhteen kuulemaan joulurauhan julistusta Suomen Turusta.
– Tehdään niin kuin kotona tehtäisiin. Syödään riisipuuroa sopan kanssa, että jaksetaan jouluateriaan saakka. Käydään saunassa ennen ruokailua, syödään hyvin, leirivastuuta kantava diakoni Päivi Segerroos kuvaa aattopäivän etenemistä.
– Ja kun kerran seurakunnan järjestämällä leirillä ollaan, niin luonnollisesti siellä pidetään aattohartaus, hän lisää.
Lukkoonlyödyn tarkasti ohjelmaa ei ole suunniteltu. Ruoka-ajat ovat tietyt, mutta niiden välissä lauletaan, jos laulattaa, mennään ulos, jos niin halutaan. Lautapelitkin voidaan ottaa esille. Joulupukki poikkeaa.
Vaikka Pyysalon leiri tarjoaa osallistujille suuren perheen keskellä vietettävän joulun tuntua, omastakin rauhasta saa nauttia.
– Ei tarvitse koko ajan olla muiden kanssa. Voi vetäytyä huoneeseensa vaikka lukemaan lahjaksi saatua kirjaa, Segerroos huomauttaa.
Kappelissa oma joulukirkko
Jouluaamun kirkkoon osallistuminen ei jää väliin ainakaan matkan pituuden tai hankaluuden takia. Tilaisuus kun pidetään Pyysalon toimintakeskuksen seinien sisällä, sen tunnelmallisessa kappelissa.
– Mietittiin, että lähdetäänkö heti jouluaamuna sieltä liikkeelle, kun juuri olemme asettuneet paikoillemme. Seurakunnan oma pappi tulee sitten sinne, Päivi Segerroos iloitsee asian järjestymisestä.
Joulupäivänäkin lämpiää sauna, jos löylyttelyn haluisia riittää. Päivemmällä voidaan katsella televisiosta yhdessä hyvä leffa. Muutoin perinteistä kaavaa seuraavan jouluohjelman rikkoo se, että rekiajelusta nautitaan, jos hevonen kulkupelineen löytyy, joulupäivänä tapanin sijasta.
– Lähtöpäivänä alkaa olla jo pakkaaminen ja kotiin lähtö mielessä, Segerroos perustelee.
Eri sukupolvet kohtaavat toisensa
Seurakunta tarjoaa yhteisen joulun niille, millä syystä tai toisesta ei ole mahdollisuutta viettää pyhiä perheen kanssa. Leirille osallistujat ovat lähtöisin hyvin erilaisista elämäntilanteista.
– On yksinhuoltajaperheitä, vanhempia pariskuntia, yksinäisiä miehiä ja yksinäisiä vanhuksia, Päivi Segerroos luettelee.
Jo runsasta viikkoa ennen ilmoittautumisajan päättymistä leirille oli tulossa niin monta osallistujaa, että yksinäisten joulu Pyysalossa varmasti toteutuu. Ilmoittautua voi vielä huomenna.
Etusija on oman kunnan asukkailla, seurakunnan jäsenyyttä ei kysytä. Ulkopaikkakuntalaisetkin pääsevät mukaan ilman muuta, jos tilaa jää.
– Ylärajaksi on ajateltu 35 ihmistä. Sen kokoisen ryhmän toimiminen pysyy rauhallisena, mutta jos koolla on 50-60 ihmistä, niin jo ruokailu on melkoista hulinaa, vetäjä tietää.
Leirin hinta, 30 euroa aikuiselta ja 15 euroa lapselta, on hyvin edullinen. Jouluruokien hankkiminen oman kodin pöytään maksaa paljon enemmän.
Erilainen joulu myös vetäjille
Nyt toteutuva yksinäisten joululeiri on haave, jota Päivi Segerroos on hellinyt jo vuosikausia. Kokonaan omaan varaansa hän ei ole voinut vetovastuuta jättää.
– Mukaan pitää saada henkilökuntaa ja keittiöihminen. En ole aikaisemmin raaskinut kysyä emännältä, tuletko vielä kaikkien joulumenojen jälkeen laittamaan meille ruokaa. Nyt hän ilomielin lähtee.
Päivi Segerroosin ja emäntä Eeva-Liisa Peltolan lisäksi diakoni Johanna Raitanen viettää joulun Pyysalossa. He ovat läsnä koko ajan. Työntekijöiden määrä on riittävä, koska leiriläiset ovat aikuisia ja lapsillakin on huolehtijat omissa perheissä.
Myös vetäjille on tulossa erilaiset juhlapyhät. Ensimmäisen joululeirin kynnyksellä Päivi Segerroos ei uskalla sanoa, että siitä kehkeytyy Kangasalan seurakunnan vuodesta toiseen jatkuva toimintaperinne.
– Lähden liikkeelle sillä periaatteella, että tämän kerran pidän, ehkä joskus toistekin, mutta en lupaa heti ensi jouluna uudestaan.
