Dosentti Matti Rimpelä kritisoi auttamisverkon toimintaa

Perheitä ei tueta tarpeeksi

Kelpo-hankkeen päätösjuhlan osallistujia.

Lasten kiireellisten huostaanottojen määrä on kuusinkertaistunut 20 vuoden aikana. Vielä 1990-luvun alussa niitä oli vuodessa 500 ja nyt 3000.

– Miksi kiireellisiä, miksi neuvolat ja oppilashuolto eivät toimi? Mielestäni peruspalvelukoneisto vuotaa, dosentti Matti Rimpelä otaksuu.

Enemmistö lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta 5–10 prosenttia heistä voi aiempaa huonommin. Ennusteet ovat heikentyneet, vaikka ongelmia ei Rimpelän mukaan välttämättä ole aiempaa enemmän.

Rimpelä luettelee monta syytä hälyttävälle tilanteelle.

– Vanhemmuus on yhä vaativampaa. Perheiden tukeminen samoin kuin lasten peruspalvelut ovat rapautuneet, vallalla on poislähettämisen kulttuuri. Ympäristö on yhä vaarallisempaa. Lapsilta vaaditaan enemmän.

 

Yhteinen näkemys

Heikki Rönni viihdytti laulullaan Kelpo-hankkeen päätösjuhlassa. Kuuntelemassa Mirva Kittilä, Esko Koskenvesa, Mauri Nest ja Matti Rimpelä.

Matti Rimpelä esittelee selkeän yhteyden oppimistuloksen ja masennustaipumuksen välillä. Kun todistuksen keskiarvo on yli 8, noin 10 prosenttia lapsista sairastuu keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen. Kun keskiarvo jää alle seitsemän, prosenttiosuus on jo yli 50.

– He eivät ole saaneet kokea oppimisen iloa, vaikka jokaisella on sisään rakennettuna oppimisen himo ja ilo. Aikuisten tehtävänä on varmistaa kummankin säilyttäminen ja vahvistaminen.

Rimpelän mukaan lasten hyvinvoinnin turvaamisessa on siirryttävä eri tahojen työnjaosta kasvatuskumppanuuteen.

– Ei voi toimia periaatteella, koti kasvattaa, koulu opettaa, sosiaali – ja terveyspuoli hoitaa. Hyvinvoinnin edistämiseksi kotona ja koulussa ei riitä, että muurahaiset ahertavat, vaan tarvitaan myös yhteinen näkemys keosta, jota rakennetaan.

 

Valmentaja kotiin

Lapset, erityisesti murrosikäiset pojat ovat laumaeläimiä. Kuulutaan samaan aikaan useaan kehitysyhteisöön: perheeseen, asuinalueeseen, kouluun, mediaan ja harrastusryhmään.

– Lapset elävät näissä useissa yhtaikaa. Yhteisöt voivat olla erillisiä, toisistaan tietämättömiä, mikä sinällään tuo haastetta arjen sujumiseen.

– Jos lapsi on kolmena iltana viikossa harrastuksessa, valmentajan pitäisi tehdä kotikäyntejä puolen vuoden välein, dosentti Matti Rimpelä ehdottaa.

Poikien sosiaalinen osaaminen kehittyy hitaammin kuin tyttöjen. Rimpelä soisi koulujärjestelmän olevan nykyistä joustavampi, sillä kronologisesti etenevä koulu ei ota sosiaalista kehitysastetta huomioon.

– Kypsyyden ja aikuisuuden välimatka on kasvanut. Hitaasti kehittyvän lapsen vaara kohdata liian varhain aikuisuuden vaatimuksia on lisääntynyt.

– Lapsia ja nuoria sosiaalistetaan liian varhain aikuisten maailmaan esimerkiksi pitämällä discoja alakoululaisille.

 

Kasvatus keskusteltavaksi

Pälkäneläisille ammattikasvattajille Kelpo-hankkeen päätöstilaisuudessa puhunut Matti Rimpelä muistutti, että jokainen aikuinen on kasvattaja ollessaan vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Kasvatus rakentuu muiden muassa välittämisestä, osaamisesta ja luottamuksesta. Kaikki kasvatustilanteet ovat vallankäyttöä.

Tampereen yliopiston dosentti Matti Rimpelän mielestä kasvatusasioista puhutaan liian vähän.

– Koetaan, että kasvatus on minun oman juttuni. Syyllistytään helposti, tunnetaan häpeää.

– Kasvatustaidoista tarvitaan avointa keskustelua, yhdessä oppimista, yhdessä arviointia, painottaa Rimpelä, joka hyödyntäisi tässä ponnistelussa vanhempien vertaisryhmiä, ammattilaisten tukea ja oppitunteja.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?