– Hoidettavia taimikoita on vaikka kuinka paljon, tietää tuore metsäalan yrittäjä Janne Höysniemi, joka perkaa kasvatusmetsiä hiljattain hankkimallaan Tehojätkällä.
Metsän tuoton kannalta tärkeiden taimikkotöiden tekeminen viivästyy tai jää kokonaan, koska ammattimetsureita on liian vähän. Lisäksi metsänomistajat itse lähtevät raivuutöihin aiempaa harvemmin. Monesti he vielä asuvat kaukana metsistään.
Taimikoiden hoito muodostaa kuitenkin olennaisen lenkin metsän kasvatuksessa. Hoidon jättäminen retuperälle kostautuu myöhemmin.
– Tekohetkellä taimikonhoito ei tuota, mutta 10–15 vuoden päästä tuottaa jo. Jos taimikonhoitoa siirtää, niin muutkin toimenpiteet siirtyvät, jolloin rahallista tuottoa saa myöhemmin ja vähemmän, Höysniemi muistuttaa.
Metsää säästäen
Koneelliseen taimikonharvennukseen on tarjolla nyt myös entistä paremmin puita varjeleva vaihtoehto. Tehojätkäksi nimetty, taimet kaatava, karsiva ja katkova pikkujättiläinen on kevyt ja kapea.
– Normaalisti se menee metsässä puiden seassa, sellaisesta tilasta, mikä luontevasti jää taimien väliin. Erillisiä ajouria ei metsään tarvitse tehdä, sahalahtelainen yrittäjä kehuu vain 1,5 metriä leveän koneen toimimista.
– Ei se paljon ihmistä enempää jätä jälkiä metsään.
Tehojätkä on suomalaisen tuotekehittelyn tulos, monitoimikone pienoiskoossa. Sen leikkuri pystyy enimmillään läpimitaltaan 20-senttiseen puuhun. Vääntöä antaa 20-hevosvoimainen dieselmoottori.
Kevyt, noin 2000 kiloa painava kone ei juuri maastoa survo. Keveys takaa myös helpon liikuteltavuuden: Tehojätkä kulkee kätevästi työmaalta toiselle henkilöauton peräkärryssä.
Lumi haittaa
Janne Höysniemen kone, järjestysnumeroltaan 20, valmistui joulukuun alussa räätälöitynä, ostajan toiveiden mukaan. Harjoitushakkuita yrittäjä on tehnyt velipojan metsässä nyt kuukauden verran.
– Uuden koneen sisäänajoa, Höysniemi kuvaa alkutaivalta.
Tehojätkällä syntyy valmista parhaimmillaan 2–3 motin tuntitahdilla. Keskivertotaimikkoa tulee perattua noin hehtaari päivässä eli kaksinkertaisesti metsurin tulokseen verrattuna.
Tahtia hidastaa vaikeakulkuinen maasto ja, niin kuin tuore yrittäjä on jo ensimmäisten viikkojen aikana ehtinyt kokea, korkea hanki.
– Joulukuulla lunta oli jo melkein liian paljon. Kevyt pakkaslumi vain pyöri telojen alla, mainitsee Höysniemi, joka parantaa Tehojätkän liikkuvuutta teloihin hitsattavilla nastoilla.
– Talvella, jos on liikaa lunta ja koneella ei metsään pääse, voi tehdä metsurin töitä ja tarpeelliset koneen huollot. Kesälomaakin voi pitää talvella, koska hakkuusesonki ajoittuu lumettomaan kauteen.
Paluu juurille
Janne Höysniemelle oman yrityksen, Metsä Höysniemen, perustaminen merkitsi paluuta takaisin metsäalalle. Nuorena miehenä hän kouluttautui metsuriksi ja kaatoi sen jälkeen puita UPM:n leivissä.
Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän ahersi parikymmentä vuotta tehdastöissä Saarioisissa. Valmiudet Tehojätkän puikkojen käyttämiseen antoi viime vuonna käyty metsäkoneen kuljettajan kurssi.
– Ympyrä sulkeutui, hän kuvaa paluutaan takaisin juurille.
Jonkinmoinen tuntuma metsään ja sen alan töihin säilyi kuitenkin koko ajan.
– Joka kesä olen tehnyt moottorisahahommia, Janne Höysniemi huomauttaa.
