Kangasalalaisen Arja Jokelaisen ja Mikko Heiskasen perheessä syödään perinteistä suomalaista ruokaa. Kahden pienen lapsen perheessä perunamuusi, lohi eri tavoin valmistettuna, lihapullat, jauhelihakastike, spagetti, kanaruoat ja nuudelit löytävät useimmiten tiensä perheen ruokapöytään.
– Mutta parasta on nuudeli, maaliskuussa neljä vuotta täyttävä Helmi tuumaa.
2-vuotias Onni ei vielä suosikkiruokiaan listaa, mutta kuvaushetkellä ruoaksi nautitut nuudelit ja kanakastike näyttivät maistuvan.
– Tämä on kurkku, Onni tyytyi toteamaan etsiessään herkkupaloja annoksestaan.
Äiti-Arja kertoo perheen syövän pääosin kotimaista ruokaa. Luomua käytetään silloin tällöin – tosin yksi tuote on aina luomua.
– Juomme pelkästään luomu-maitoa. Helmi on maidon mausta todella tarkka, tavallinen maito ei enää oikein kelpaa, Arja Jokelainen naurahtaa.
Vihannekset ja hedelmät ovat lapsiperheessä peruslisäkkeitä ja välipaloja.
– Yllättävän kovaan suosioon on viime aikoina noussut suippopaprika, joka on maultaan makea. Kannattaa kokeilla, Jokelainen vinkkaa.
Kangasalalaisperheen valinnat näyttävät noudattelevan pitkälti tuoreen ruokatutkimuksen tuloksia. Saarioisten teettämän tutkimuksen mukaan tulevaisuuden ruokatrendit ovat perinteet, perhearvot ja nostalgia. Myös ekologisuus, eettisyys ja terveellisyys ovat asioita, joihin syömisessä kiinnitetään jatkossa huomiota.
– Nykyinen arki on täynnä kiiltokuvamaista suorittamista. Tulevaisuudessa ruuasta ja syömisestä puhutaan arvojen kautta. Voimakkaimmin ruokaan liitetään perhearvot. Myös kanssakäyminen ja sosiaalisuus korostuvat, kertoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Ritva Mäenpää Saarioisilta.
Saarioinen Oy:n lokakuussa 2012 teettämään tutkimukseen vastasivat elintarviketeollisuuden parissa kuluttajatutkimusta tehneet tutkijat USA:sta, Iso-Britanniasta, Saksasta, Alankomaista, Ruotsista, Tanskasta, Puolasta ja Suomesta. Tutkimuksessa esitettiin väittämiä, joihin vastaajat ottivat kantaa oman näkemyksensä mukaan ja kertoivat ajankohtaisista trendeistä. Tutkimus toteutettiin osana Saarioisten omaa Tekes-hanketta, innovaatiomenetelmien kehittämisosiossa.
– Olemme huolissamme vallitsevasta ruokakeskustelusta ja arkiruuan arvostuksen laskusta. Syöminen on ristiriitaisen tietotulvan myötä tehty vaikeaksi ja monimutkaiseksi. Tuntuu, että hyvästä arjesta ja arkiruuasta ei voida enää nauttia ilman syyllisyyden tunnetta, sanoo hallituksen puheenjohtaja Kaisu Avotie.
Meneillään kiinnostava vaihe
Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta kertoo, että suomalainen ruokakulttuuri on parhaillaan kiinnostavassa vaiheessa. Ruoasta puhutaan paljon, ja ihmisiä näyttää kiinnostavan ruoan alkuperä.
– Ehkä hauskinta on se, että ihmiset ovat juuri nyt innostuneita nimenomaan suomalaisesta ruoasta. Sillä voidaan tarkoittaa yhtäältä ruoan suomalaisia raaka-aineita ja toisaalta suomalaisen ruoan selkeää makumaailmaa tai tiettyjä ruokalajeja, Mäkelä sanoo.
Professori jatkaa, että suomalainen ruokakulttuuri on elävää, koska sitä päivitetään. Häntä ilahduttaa myös se, että asioita tehdään paljon yhdessä.
– Esimerkiksi yhdessä syöminen on tärkeää muun muassa siksi, että yhteiset ateriat mahdollistavat myös yhdessä keskustelun. Ravintolapäivän tapaiset tapahtumat puolestaan kertovat uudistumisesta, Mäkelä miettii.
Nyt eletään siis kiinnostavaa vaihetta, mutta miten ruokakulttuuri mahtaa muuttua tulevaisuudessa? Mäkelä tietää, että tulevaisuuden ennakointi on monivaiheinen prosessi, joka alkaa toimintaympäristön hahmottamisella. Ruoan tuotantoon ja kulutukseen vaikuttavat monet tekijät.
– Nyt ollaan kiinnostuneita ainakin luonnonvarojen ja siten myös ruoan riittävyydestä, jolloin voi olla, että kaikkia meille tuttuja raaka-aineita ei ole saatavilla. Jos taas teknologisten ratkaisujen kautta meille on tarjolla uudenlaisia raaka-aineita, ruokakulttuurin on väistämättä uusiuduttava uusien mahdollisuuksien myötä. Viime aikoina on esimerkiksi keskusteltu paljon ”keinolihasta”, jota tuotettaisiin laboratorioissa. Keinolihan laajamittainen käyttöönotto edellyttäisi varmasti myös sitä, että ruokareseptejä olisi muutettava uuden raaka-aineen myötä, Mäkelä toteaa.
