Laajakaistaa kaipaavat täplittävät karttaa

Ekanet-sivujen kartalle täydentyy uusia täpliä sitä mukaa kun laajakaistaa kaipaavat sydänhämäläiset syöttävät tietojaan järjestelmään.

Projektipäällikkö Erkki Mäkelän työviikkoihin on tullut uusi rutiini. Mies näpäyttää säännöllisesti auki johtamansa Ekanet-hankkeen sivut ja katsoo, onko kartalle ilmestynyt uusia vaakunakuvioita. Ne kertovat, missä päin eteläistä ja kaakkoista Pirkanmaata kaivattaisiin nopeampia nettiyhteyksiä.

Kuntalaiset voivat lisätä kotinsa tai yrityksensä mukaan syöttämällä sen osoitetiedot kartalle. Uusia merkintöjä on alkanut kertyä, kun tieto hankkeesta leviää kylillä.

Pälkäneellä pallukat jakautuvat tasaisesti Pälkäneveden ja Kukkian ympärille sekä maakunnan rajalle Vuolijoen suunnalle. Kangasalla suurin tarve laajakaistalle on Mutikontien varressa. Muutama pallukka on myös Kuhmalahdella, Sahalahdella ja Ruutanassa.

Kartoilta näkee yhdellä silmäyksellä sen, missä järjestyksessä laajakaistaa kannattaisi rakentaa.

– Osoitteen merkitseminen kartalle ei sido mihinkään, Mäkelä sanoo.

 

Hanke ei kaiva kaapelia

Erkki Mäkelän johtama Ekanet-hanke pyrkii tuomaan nopeammat ja kattavammat tietoliikenneyhteydet kuuteen Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaan kuntaan. Myös Pälkäne ja Kangasala ovat hankkeessa mukana.

– Suomessa on luotettu kauan langattomiin ratkaisuihin ja kiinteän verkon kehittäminen jäänyt vähemmälle, Erkki Mäkelä sanoo.

Nyt valtiovalta on ottanut tavoitteeksi, että vuoden 2015 loppuun mennessä 100 megabitin yhteyden mahdollistava valokuitu tuodaan kahden kilometrin päähän kaikista suomalaisista.

Ekanet pyrkii tuomaan kiinteän valokuitukaapelin mahdollisimman laajasti kuntalaisten ulottuville Pälkäneellä, Luopioisissa ja eteläisen Pirkanmaan kunnissa. Ekanet itse ei ole kaivamassa kaapeleita, vaan kyse on esiselvityshankkeesta.

Hanke ei kilpaile operaattoreiden kanssa. Ne voivat laajentaa omia verkostojaan, jos hanke osoittaa, että laajakaistaa kannattaa viedä uusille alueille.

Sinne mihin kaupallista tarjontaa ei synny, voidaan rakentaa yhteydet yhteistyökumppaneiden kanssa. Verkko olisi kuitenkin operaattoreista riippumaton, ja käyttäjät voivivat hankkia palvelut keneltä haluavat.

 

Pitkäaikainen investointi

Tavoitteena on, että tiedot Ekanet-kartalle täydentyisivät nettiin sellaista vauhtia, että vuoden loppuun mennessä tiedettäisiin liittyjien määrä ja missä järjestyksessä kuituverkkoa kannattaisi rakentaa.

Sen jälkeen voidaan haarukoida rakentamisen kustannukset ja liittymän hinta.

– Keski-Suomesta on saatu vähän käsitystä siitä, mihin hinnat asettuvat. Siellä liittymän hinnaksi on muodostunut alle 1500 euroa. Sen päälle tulee muutaman kympin kuukausimaksu.

Taajamissa laajakaistaliittymästä veloitetaan korkeintaan muutama satanen. Joskus sen voi saada jopa maksutta. Siihen verrattuna haja-asutusalueiden hinta voi kuulostaa kovalta.

– 1500 eurolla saa esimerkiksi laajakuvatelevision, joka menee tekniikan kehittyessä vaihtoon muutaman vuoden välein. Laajakaista on kiinteistön arvoa nostava investointi vuosikymmeniksi, Mäkelä sanoo.

Lisäksi valokuitu mahdollistaa vaikka sadan megan nettinopeudet, jotka riittävät nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

 

Palvelut vaativat nopeaa nettiä

Hanke esittäytyi viime viikolla Valkeakoskella järjestetyssä kuituillassa, ja tarpeen mukaan voidaan jalkautua myös kyliin.

– On hyvä, jos kylistä löytyy aktiiveja ja yhdistyksiä, jotka vievät asiaa eteenpäin ja levittävät sanaa laajakaistahankkeesta, Erkki Mäkelä sanoo.

Laajakaistalta vaaditaan yhä enemmän, sillä uudet sähköiset palvelut vaativat nopeita yhteyksiä. Mökkiläiset haluavat videovalvontaa ja sivukulmillakin halutaan katsoa teräväpiirtokanavia netin kautta. Maatilojen ja yritysten järjestelmät siirtyvät nettiin.

– Paljon on vielä näkemättä. Esimerkiksi kouluilla ja terveydenhuollossa tullaan vielä tekemään paljon asioita netin välityksellä, Erkki Mäkinen sanoo.

Myös maaseudulle eläkepäiviksi asettuvat tukeutuvat monissa asioissa nopeisiin yhteyksiin.

– Eivät he enää palaa kirjekauteen, kun ovat tottuneet hoitamaan asiansa netissä.