– En ole pelottava, vaikka voin joskus siltä näyttää. Tiedän, että minulla on sellainen vakava perusilme. Mutta minulle voi huoleti tulla kertomaan kaikenlaisista asioista, rehtori Jouni Piippo hymyilee ystävällisesti ankaran kulmikkaiden silmälasien takaa.
Hän aloitti Pälkäneen yhteiskoulun ja rehtorin virassa tammikuun alussa. Kun kolmas kouluviikko on alkamassa, asioiden ja vaikutelmien vilinä alkaa jo tasaantua. Uudelle johtajalle on muodostunut näkemys koulusta:
– Siltä vaikuttaa, että koulussa kaikki on hyvin. Täällä on hienoja työhönsä sitoutuneita opettajia ja mukavia oppilaita. Lapset ja nuoret ovat loppujen lopuksi samanlaisia kaikkialla, niin että suurin piirtein tiedän, mitä on odotettavissa, hän sanoo.
Yksi uuden rehtorin tärkeimmistä tavoitteista on saada aikaan toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö oppilaiden ja koulun henkilökunnan kesken. Hän pitää tärkeänä kurin ja järjestyksen säilymistä mutta ei halua luoda kouluun paljasta käskykulttuuria.
– Toivoisin, että kaikki kantaisivat vastuunsa toinen toisistaan ja huolehtisivat myös hyvistä käytöstavoista. Se vaikuttaa koulukuriin ja sitä kautta esimerkiksi vähentää kiusaamista, hän sanoo.
Hyvä yhteistyö syntyy silloin, kun kaikki voivat vaikuttaa asioihin.
– Pyrin siihen, että oppilaiden ääni kuuluu koulussa, ennen kaikkea oppilaskunnan kautta, koska se on oppilaiden oma kanava vaikuttaa. Mutta totta kai kaikkien asioita kuullaan, ainakin yritän kaikkeni, että niin olisi, Piippo lupaa.
Kielitaito tuli Ruotsin tuliaisina
Jouni Piippo siirtyi Pälkäneelle Helsingistä Svenska Normallyceumin apulaisrehtorin paikalta. Hänellä on takanaan viisitoista ja puoli vuotta opettajantyötä eri oppilaitoksissa, yläkoulun ja lukion lisäksi yliopistosta, aikuisopistosta ja kesäyliopistosta.
Pääaineenaan Piippo on opettanut suomea toisena kotimaisena kielenä tai suomea ulkomaalaisille. Miten opetusvelvollisuus jatkossa täytetään, on vielä avoin kysymys, mutta ainakin vaihto-oppilailla on jo nyt mahdollisuus saada laadukasta opetusta.
Hän on elämänsä aikana kiertänyt Suomea synnyinseudultaan Lapista etelärannikolle. Hän on lähtöisin täysin suomenkielisestä perheestä, kotoisin Kemijärveltä. Vanhempien lähtö Ruotsiin töihin teki pojasta kaksikielisen.
– 1970-luvun alussa muutimme Ruotsiin ja minä kävin alakoulun siellä. Eivät vanhemmat ruotsia osanneet, mutta minä kävin Suomeen palattuamme ruotsinkielisen yläkoulun Porvoossa ja opiskelin maisteriksi Åbo Akademissa, hän kertoo.
Kommentointi on suljettu.