Suomi on hyvien lukijoiden maa. Mutta Pisa-tutkimuksen lukutaitokokeessa heikoimmin pärjänneiden suomalaisnuorten tarkastelu paljastaa sukupuolten eron.

Huonosti lukevien tyttöjen ryhmä on pieni, kolme prosenttia peruskoulun päättävistä tytöistä. He tulevat vähävaraisista perheistä ja ovat usein maahanmuuttajia, joiden äidinkieli ei ole suomi.

Pojista alhaisimmalla lukutaitotasolla on 13 prosenttia. Heillä heikko lukutaito ei välttämättä liity huono-osaisuuteen. Tekstien kanssa takkuava nuori voi pärjätä muissa kouluaineissa ja tulla varakkaasta perheessä.

Tytöillä heikko lukutaito liittyy nippuun ongelmia, osalla pojista ongelma on nimenomaan lukeminen.

Miksi ihmeessä?

 

Kodin malli vaikuttaa lukutaitoon

Jyväskylän yliopiston lukutaitotutkijan Sari Sulkusen mukaan muissakin maissa tytöt ovat lukemisessa poikia edellä, mutta Suomessa sukupuolten ero on huomattavan suuri.

Tuloksissa näkyy tutkittu fakta, ettei lukeminen kiinnosta poikia yhtä paljon kuin tyttöjä.

Yksi ratkaiseva tekijä lukumotivaatiossa on, arvostetaanko kotona koulutusta ja kulttuuria. Lukuharrastusta tukee mallioppiminen, mutta mies kirja kädessä voi olla monen nuoren kohdalla harvinainen näky.

– Lukemisen kanssa on tekemisissä hyvin feminiininen porukka. Opettajista ja varsinkin äidinkielen opettajista suurin osa on naisia, Sulkunen sanoo.

– Vanhempien kannattaa olla herkkänä sille, että myös isä lukee iltasadun ja näyttää että lukeminen kuuluu myös miehen elämään – niin kuin varmaan monessa perheessä onkin.

 

Romaanit tökkivät, uutiset eivät

Viime vuoden lopussa julkaistun kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan suomalaisten neljäsluokkalaisten lukemismotivaatio oli yli 40 maan joukossa heikoimpia.

Samalla paljastui, että sukupuolten välinen ero lukutaidossa vakiintuu hyvissä ajoin ennen teini-ikää.

Osasyy poikien motivaatiopulaan voi olla kaunokirjallisuuden korostaminen koulussa.

– Pojat eivät koe kaunokirjallisuutta omakseen, vaikka juuri sitä arvostetaan, Sari Sulkunen sanoo.

Sen sijaan pojat lukevat tyttöjä enemmän sarjakuvia ja tietokirjoja sekä yhtä paljon sanomalehtiä. Verkkouutisten ja netin tietolähteiden käytössä pojat ovat tyttöjä edellä.

Sulkusen mukaan teksteihin pätee porttiteoria: jos lukemisen saa aloittaa itseä kiinnostavista teksteistä, positiivisen kokemuksen jälkeen tekstikirjoa on helppo laajentaa. Toisinpäin homma harvoin toimii.

Lapselle lukevan tai tekstejä välittävän vanhemman kannattaa kuulostella, mistä lapsi pitää.

– Jokaiselle löytyy kiinnostavia tekstimaailmoja. Myös sarjakuvat kehittävät lukutaitoa.

– Sanomalehtien etu on monipuolisuus sekä sisällöllisesti että tekstityyppeinä. Voi olla, että pojat lukevat vain sarjakuvat ja urheilutulokset, mutta sekin on ihan ok.

 

Sinnikäs tasa-arvotahra

Sari Sulkusen mielestä poikien tyttöjä heikompi lukutaito on ”sinnikäs tasa-arvotahra”, eikä lainkaan vähäpätöinen.

– Kun nuori jättää peruskoulun, hänen lukutaitonsa pitäisi olla ainakin sillä tasolla, ettei se rajoita mahdollisuuksia opintojen, työn tai kansalaisuuden suhteen. Sille tasolle kaikki eivät nyt pääse.

 Riikka Virranta

 

 

 

 

Näin tuet lapsen lukemista

 

Sari Sulkunen, lukutaitotutkija Jyväskylän yliopistosta

• Erittäin hyvä ja paljon käytetty konsti on lukea lapselle ja lapsen kanssa ihan vauvasta alkaen. Ei ole mitään syytä lopettaa siihen, kun lapsi oppii itse lukemaan. Lapset kyllä tykkäävät, kun heille luetaan ääneen.
• Kaikki kielellinen vuorovaikutus lapsen kanssa on hyvästä; keskusteleminen päivän asioista, kirjoista ja teksteistä. Jos lapsi osaa jo lukea, vanhempi ja lapsi voivat lukea saman tekstin ja jutella siitä.
• Kaiken avain on lähteä liikkeelle niistä teksteistä ja tekstimaailmoista, jotka kiinnostavat lasta. Ei siis lueta tai tarjota luettavaksi tekstiä, joka on meidän vanhempien mielestä arvokasta ja hyvää.
• Tutkimustuloksista puhuttaessa täytyy muistaa, että vaikka vanhempana tietäisi kaikki temput, lapsi ei välttämättä silti tykkää lukea. Yksilötasolla asiat menevät niin kuin menevät.

 

 

Jonna Tolonen, Sanomalehtien Liiton nuoret lukijat -yhteyspäällikkö

• Sanomalehden lukemisesta voi tehdä säännöllisen, perhettä yhdistävän rituaalin. Vaikka säätietojen etsiminen ja tutkiminen voi olla tapa aloittaa aamu yhdessä.
• Lapsen kiinnostus kirjaimia kohtaan herää usein jo ennen kouluikää. Lehdestä voi ympyröidä ja leikata kirjaimia sekä muodostaa niistä tuttuja sanoja ja hassuja lauseita.
• Lehdessä lasta kiinnostavat esimerkiksi kuvat, tutut paikat ja ihmiset sekä eri maiden lasten kokemukset. Lasta voi innostaa kyselemään ja keskustelemaan lehden aiheista. Se tukee lapsen kielellisiä valmiuksia.