Tammikuun puolivälissä järjestetyn Suomen Urheilugaalan yhteydessä ojennettiin 10 000 euron Pohjola-palkinto vantaalaiselle koripalloseuralle PuHu Junioreille.
Hämeen ehdokas palkinnon saajaksi oli Pälkäneen Luja-Lukko. Se pokkasi 1600 euron alueellisen palkinnon perjantaina järjestetyssä Hämeen Sporttigaalassa.
Pohjola-palkinnolla palkitaan toimintaympäristönsä haasteisiin vastaava reilun pelin seura, jossa on innostava ja yhteisöllinen johtamis- ja toimintakulttuuri.
Vireä seura luo mielikuvaa aktiivisesta kunnasta
Pälkäneen Luja-Lukon puheenjohtaja Eero Laesterä pitää Pohjola-palkintoa hienona tunnustuksena määrätietoiselle urheiluseuratyölle, jota Pälkäneellä on tehty.
– Kymmenen vuotta sitten strategiaan kirjatut asiat saatiin toteutettua, kun toiminnanjohtaja aloitti työnsä.
Pälkäneellä on vajaat 7000 asukasta. Heistä lähes joka kuudes on Luja-Lukon jäsen, sillä seuran jäsenmäärä on noussut jo yli tuhanteen. Jäsenistä suuri osa osallistuu aktiivisesti seuran toimintaan, joten Luja-Lukko on paikkakunnalla tärkeä toimija.
Hämeen Liikunta ja Urheilun seurakehittäjä Timo Korsumäki muistuttaa, että aktiivinen seura tuo vireää mainetta koko paikkakunnalle: Luja-Lukon toiminta vaikuttaa olennaisesti siihen, millainen mielikuva kuntalaisilla tai ulkopaikkakuntalaisilla on Pälkäneestä.
Muistetaanko vapaaehtoisia palkita?
Pohjola-palkintoa jaettaessa urheilumenestystä, harrastajamääriä ja jäsenmäärän kasvuakin tärkeämpi kriteeri on reilu arvopohja. Palkittavissa seuroissa toimintatapa on innostava ja yhteisöllisyyttä rakentava.
– Viime vuosina on painotettu erityisesti sitä, miten seura huolehtii tärkeimmästä voimavarastaan: miten se huomioi ja palkitsee vapaaehtoistoimijoitaan, Timo Korsumäki kertoo.
Kaivoa ei ammenneta tyhjiin, kun vapaaehtoisia muistetaan välillä kiittää.
– Kiitostilaisuudet ja joululounaat ovat mukava tapa, mutta vieläkin tärkeämpää voi olla se, miten vetäjille muistetaan antaa tunnustusta päivittäisessä toiminnassa.
Korsumäki muistuttaa, että seuran toiminnasta vastaavan johtokunnan pitäisi välillä muistaa jakaa kiitosta myös itselleen.
– Se on tietenkin vähän skitsofreeninen tilanne, että seuran johto kiittää itseään. Mutta he ovat samanlaisia vapaaehtoistyöntekijöitä kuin kaikki muutkin seura-aktiivit – eikä heillä ole ketään, joka jakaisi kiitosta, Korsumäki muistuttaa.
Rakenteiden pitää olla kunnossa
– Seura on ihmiset. Seurat ovat aina tekijöidensä näköistä. Mutta myös rakenteiden on oltava kunnossa, jotta ihmiset voivat toimia seurassa, Timo Korsumäki sanoo.
Kun hallinto ja rakenteet ovat kunnossa, seura selviää pienemmällä järkytyksellä avainhenkilöiden vaihdoksista.
– Vapaaehtoisia on entistä vaikeampi sitouttaa seuraan, kun kiireiset ihmiset ovat entistä lyhytjänteisempiä. Siksi vankat rakenteet ovat entistäkin tärkeämmät, Korsumäki sanoo.
Pälkäneellä otettiin pari vuotta sitten tärkeä askel, kun seuralle saatiin puolipäiväinen toiminnanjohtaja. Kimmo Ketolan palkkaamisen mahdollisti ennakkoluuloton yhteistyö kunnan kanssa: urheiluseuran toiminnanjohtaja toimii myös kunnan vapaa-aikaohjaajana Luopioisten suunnalla.
– Monelle paikkakunnalle kannattaisi hakea mallia Pälkäneen yhdistelmävakanssista, Timo Korsumäki sanoo.
Maaseudun yleisseura: Itsenäiset ja aktiiviset jaostot luovat monipuolisen harrastustarjonnan
Koripallo ja salibandy vahvimmat tukijalat
Pälkäneen Luja-Lukko on palkittu kahtena vuonna peräkkäin koripallon kasvupalkinnolla. Se annetaan eniten lisenssipelaajien määrää kasvattaneelle koripalloseuralle.
Pälkäneellä kasvuprosentit ovat olleet suuria, koska muutama vuosi sitten lähdettiin pienistä lukemista. Nyt miesten joukkueen lisäksi liikkeelle on saatu paljon junioreita. Heistä suuri osa on lisenssipelaajia, koska Luja-Lukko on vienyt joukkueita aktiivisesti mukaan sarjoihin.
– Se on helpoin tapa pitää harrastajat mukana, kun pelejä on tasaiseen tahtiin. Sarjassa pelejä tulee automaattisesti, eikä valmentajan tarvitse istua iltakausia puhelimessa soittelemassa ja sopimassa harjoitusmatseja, toiminnanjohtaja Kimmo Ketola sanoo.
Tänä vuonna Luja-Lukko pelaa sarjaa kahdeksalla joukkueella kuudessa ikäluokassa. Poikien sarjoihin Luja-Lukko osallistuu kolmessa nuorimmassa ikäluokassa. Tyttöjen puolella ollaan mukana kahdessa nuorimmassa ikäluokassa. C-pojissa ja mikropojissa pelaajia on niin paljon, että näissä ikäluokissa on kaksi pälkäneläisporukkaa.
Yksilölajeissa viikkokisaperinne
Koripallo on kasvanut nopeasti seuran toiseksi suurimmaksi lajiksi. Eniten väkeä liikuttaa salibandy.
Talvikaudella Luja-Lukon toiminta on pitkälti näiden kahden valtalajin varassa, joskin myös jääkiekko ja pikaluistelu ovat löytäneet uusia, aktiivisia vetäjiä ja tavoittaneet uusia harrastajia. Lentopallossakin on yritetty saada junioritoimintaa käyntiin, mutta toistaiseksi laji on jäänyt kolmossarjajoukkueen ja aikuisharrastajien varaan.
Kesällä Luja-Lukko liikuttaa pälkäneläisiä yleisurheilun ja suunnistuksen parissa. Yksilölajeissa (yleisurheilu, suunnistus ja pikaluistelu) toiminnan rungon muodostavat viikkokilpailut. Suunnistuksessa on parina vuonna saatu mukavasti nuoria harrastajia liikkeelle suunnistuskoulun avulla.
– Paikkakunnan kokoon suhteutettuna Pälkäne tarjoaa ainutlaatuiset urheilumahdollisuudet, Kimmo Ketola sanoo.
Erityisesti peruskouluikäisten harrastustarjonta on vakuuttava. Tässä iässä liikuntaa tulisi harrastaa monipuolisesti. Maaseudun yleisseuran itsenäiset, aktiiviset jaostot tarjoavat lapsille tarjottimen, josta jokainen voi valita omiin lahjoihin ja tarpeisiin sopivat lajit.
Monissa lajeissa Luja-Lukon toiminta vetää vertoja alueen huippuseuroille. Luja-Lukko on kasvattajaseura, koska harrastajat jatkavat viimeistään lukio- ja ammattikouluiässä isommille paikkakunnille.
Seura rakentanut myös puitteita
Pälkäneen vapaa-aikasektorin pelisäännöt ovat selvät. Kunta vastaa puitteista ja yhdistykset toiminnasta.
Luja-Lukko ei ole aivan pysynyt tontillaan. Esimerkiksi kiekkoväki häärää Haanloukkaan kaukalolla pystytys-, jäädytys- ja viivanvetotalkoissa. Luopioisten salibandyaktiivit puolestaan rakensivat viisi vuotta sitten talkoilla täysimittaisen pelikentän Regon tyhjenneeseen teollisuushalliin.
Luja-Lukko Areenan myötä salibandyharrastus on keskittynyt Luopioisiin. SB Lujan väreissä pelaavat joukkueet treenaavat suurelta osin seuran nimikkoareenalla. Luopioisissa pelataan entistä enemmän myös sarjaturnauksia, kun kunta kohensi areenan olosuhteita pukuhuoneilla ja suihkuilla.
Luja-Lukko Areenan ansiosta Pälkäneen yhteiskoululle on jäänyt entistä enemmän tilaa koripallolle, johon pieni sali soveltuu paremmin. Kasvavat lajit tarvitsivat vielä enemmän vuoroja, ja siksi urheiluväki odottaa kuumeisesti liikuntahallia, joka on kirjattu kunnan taloussuunnitelmiin vuodelle 2015.
Salibandya pelaa Luja-Lukossa yli 200 harrastajaa. Miesten kolmos-, nelos- ja kuutosdivisioonissa on mukana kolme miesjoukkuetta. Täksi vuodeksi seura sai joukkueen myös naisten neloseen. C-poikajoukkue pyörittää yhdessä lähiseudun seurojen kanssa omaa maakuntasarjaa.
Tyttöjä saatu mukaan
Uudet, kasvavat joukkuelajit ovat tavoittaneet myös tyttöjä, joita on ollut vaikeampi saada liikkeelle.
– Pojat voivat lähteä kokeilemaan uutta lajia yksin tai kaverin kanssa. Mutta tyttöjä pitää usein olla useampi ennen kuin he rohkaistuvat mukaan, Kimmo Ketola sanoo.
Tyttöjen parissa kilpailu vapaa-ajan saralla on kovempaa, sillä muun muassa ratsastus on maalla suosittu harrastus.
SB Lujan Leidien ansiosta salibandyn puolelle saatiin myös naisten aikuisjoukkue. Aikuisjoukkueet ovat pitkäjänteisyyden kannalta tärkeitä: paikkakunnalle syntyy oma edustusjoukkue, johon nuorten joukkueista kasvaa uusia pelaajia. Koripallon parissa tämä kasvatustyö on jo saatu vauhtiin, sillä miesten joukkueessa pelaa oman junnumyllyn kasvatteja.
Luja-Lukon takana on 24 kumppania
Urheiluseurat pyörivät vapaaehtoisten varassa. Eniten näkyy valmentajien ja ohjaajien kädenjälki.
Tyypillinen valmentaja on itse urheilutaustaa omaava isä tai äiti, joka ripustaa pillin kaulaan siinä vaiheessa kun omat lapset innostuvat harrastuksesta. Luja-Lukossa on tavoitettu myös uusi vetäjäryhmä: nuorista kasvaa valmentajia oman lajinsa pariin. Tommi Hilden valmentaa salibandyn pelaajia, Otto Juutinen ja Kerttuli Siiro koripallojunioreita.
Jaostot kannustavat vetäjiä valmentajakursseille. Kursseilta saa monenlaista antia; ideoita imetään sekä kouluttajilta että muilta valmentajilta. Osaamista jaetaan myös oman seuran muille valmentajille.
Vetäjäpulan helpottamisen taustalta löytyy kymmenen vuotta sitten tehty linjaus. Seuran johtokunta halusi vapauttaa valmentajat rahankeruusta ja muista talkoista.
Valmentajat saavat keskittyä oikeaan tekemiseen kumppaneiden ansiosta. Nykyisin 24 paikallista yritystä on tukemassa oman kylän aktiivisuutta ja lasten liikuntaa.
Kumppaneille tarjotaan eri tason paketteja. Tukensa vastineeksi yrittäjät saavat myönteistä mainetta sekä näkyvyyttä seuran lehdessä, nettisivuilla ja kentän laidan toteemissa.
Kumppaneita kutsutaan aika-ajoin koolle. Tammikuun puolivälissä järjestetyssä kokoontumisessa kerrottiin seuran kuulumisia ja kuulosteltiin yritysten toiveita. Nuijalla järjestetyssä tilaisuudessa ideoitiin, että sponsoreiden nimeä voitaisiin tuoda julki myös kisojen ja pallokoulujen nimessä.
Seuran ylivoimaisesti tärkein yksittäinen kumppani on MTK. Tuottajayhdistyksen ansiosta Luja-Lukko pääsi sen voimavaroja nielleestä Nuijantalosta. Nykyisin talo on kunnan, MTK:n ja Luja-Lukon muodostaman säätiön omistuksessa.
Seuraa avustavien kumppaneiden sekä pääosin maksuttomien harrastustilojen ansiosta urheilun harrastaminen on Pälkäneellä edullista. Seuran jäsenmaksu ja jaostojen toimintamaksut ovat murto-osa siitä mitä naapurikuntien isommissa seuroissa.
