Viime sunnuntaina Liisa Alanko huomasi, että jotain oli unohtunut: Vehkajärven Marttojen 80-vuotisjuhlavuoden avaustapahtumaan ei ollut muistettu leipoa gluteenitonta leivonnaista ja aikaa tapahtuman alkuun oli muutama tunti.
– Soitin siitä paikasta Mattilan Helville. ’Tapahtuu’, vastasi Helvi heti kun olin saanut kysytyksi, voisiko hän järjestää gluteenittoman vaihtoehdon. Mielestäni tämä kuvaa hyvin marttahenkeä: martat tekevät eivätkä meinaa, Liisa Alanko kertoi avauspuheessaan Vehkajärven koululla.
Vehkajärven Marttojen juhlavuosi avattiin oikeutetusti juuri yhdistyksen ”päämajassa” eli vanhalla Vehkajärven koululla, jossa elokuussa 1933 päätettiin perustaa kylään oma marttayhdistys.
– Paikalla oli silloin konsulentti Saimi Latonen, joka piti puheen. Hän muistutti äidin ja naisen tärkeydestä kotona ja koki tärkeäksi, että kodin huoliin uupunut nainen saisi virkistystä elämäänsä, Alanko kertasi perustamiskokouksen kulkua vanhojen päiväkirjamerkintöjen pohjalta.
Juhlavuosi polkaistiin käyntiin konsertilla, jossa esiintyivät Vehkajärven Marttoihin kuuluva Vuorisen perhe. Tanja, Kusti ja Viljo veivät kuulijat aikamatkalle kansanlaulujen muodossa niin Vienan Karjalaan kuin Etiopiaankin ja antoivat hienon näytteen perheen yhteistyöstä.
Hyvät yhteistyökumppanit helpottavat toimintaa
Vehkajärven Marttojen ei ole tarkoitus järjestää yhtä isompaa juhlatilaisuutta, vaan tarjota jäsenilleen ja yhdistyksen ystäville pienempiä tapahtumia läpi juhlavuoden.
– Tavoitamme näin paremmin väen, sillä yhteen isoon juhlaan ei kuitenkaan pääsisi kaikki halukkaat osallistumaan. Tapahtumat muodostuvat jäsenistömme osaamisen perusteella, joten ne ovat hyvä kurkistus siihen, millaista porukkaa Vehkajärven Martoissa toimii, Liisa Alanko kertoi.
Vehkajärven Martat tuottavat iloa ja virkistystä yli viisikymmenhenkisen jäsenistönsä lisäksi myös laajemmalle joukolle ihmisiä. Yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Liisa Alanko kokee, että marttoja pidetään luotettavana yhteistyökumppanina, jota uskalletaan pyytää mukaan erilaisiin tapahtumiin hoitamaan esimerkiksi kahvituksia.
– Toimintaa helpottaa sekin, että kylätoiminta ei ole Vehkajärvellä yhden jalan varassa. Täällä on marttojen lisäksi virkeä nuorisoseura ja rukoushuonekunta. Meillä on kova halu pitää kylä elävänä ja puhaltaa yhteen hiileen esimerkiksi kylätalona toimivan vanhan koulun säilyttämisen puolesta.
Vehkajärven koululla on järjestetty vuosien aikana muun muassa useita ruokakursseja. Ne ovat osoitus siitä, että hyvän ruoan laittamiseen ei vaadita laitoskeittiötä ja kalliita välineitä, kunhan kauhan varressa on ihminen, jolla on halu tehdä ja oppia. Koululla on muun muassa tehty parikymmenhenkisen porukan voimin erilaisia keittoja. Silloin väki tuli paikalle omien kattiloiden, kauhojen ja yksittäisten keittolevyjen kanssa.
– Hyvän kurssin tekee kiinnostava teema, eivät niinkään olosuhteet, Liisa Alanko painottaa.
