Suomalaiset sahalaitokset menevät mukavasti kaupaksi maailmalle. Mäntyharjulaisen Veisto Oy:n järeitä sahalinjoja pystytetään luopioislaisjohtoisesti, sillä nyky-Pälkäneen maantieteellisen keskipisteen tuntumassa asuva Sami Helminen, 41, toimii firmassa projektipäällikkönä.
Hommia on tehty niin Australiassa kuin Etelä-Afrikassakin. Kaikki maanosat ovat jo tulleet enemmän tai vähemmän tutuiksi leipätyön ansiosta.
– Kaikissa on aika vahvasti oma toimintakulttuurinsa. Pystytettävä laitos on samanlainen, mutta ihmisten käyttäytyminen vastuineen kaikkineen aivan erilaista. Mukavimpia työskentelymaita ovat Suomen lisäksi Uusi-Seelanti rentoine saarikulttuureineen sekä äijäfiiliksillä toimiva Australia, Helminen valottaa.
– Kehitysmaatkin ovat miellyttäviä työympäristöjä, sillä niissä ei stressiä vielä tunneta. Asiat otetaan sellaisina kuin ne tulevat, ja jotakin pulttia tai työkalua voidaan tarvittaessa etsiä ihan rauhassa vaikka kaksi päivää ennen kuin joku pikkuhommakin jatkuu. Ärsyttävintä on ranskalaisten kanssa. Kädet kyllä heiluvat, kun puhetta tulee, mutta kaikki tapahtuu aina myöhässä.
Australiassa Helminen on komennuksella tälläkin hetkellä. Lomaviikko vaimon ja jälkikasvun luona Luopioisissa päättyi juuri, ja seuraavat kahdeksan viikkoa kuluvat maapallon toisella puolella.
– Nyt vaimo tulee pariksi viikoksi mukaan. Australiassa nimittäin vietetään sikäläisen työkaverini häitä. Toimin bestmanina, ja vaimollani on niin ikään tärkeä rooli juhlallisuuksissa. Työreissuilta on kertynyt muutama todella läheinen ystävä vuosien varrella. Asuinkin perheeni kanssa joitakin vuosia sitten noilla seuduilla noin vuoden verran, Helminen juttelee.
Jopa puoli miljoonaa kuutiota puuta vuodessa
Helminen kävi lukion ja armeijan jälkeen kolmivuotisen vientiasentajakurssin Kuusankoskella. Viimeinen opintovuosi kului jo enimmäkseen töissä. Mies ahkeroi Kone Cranesille ensin Hangossa ja sitten Yhdysvaltain Savannahissa.
– Kasasimme satamanostureita. Halusin Suomeen, kun tytär oli syntymäisillään. Olin ollut Veistolla työharjoittelussa, ja sieltä järjestyi ensin hommia Kanadaan ja sitten palailin kotimaahan. Ensin olin huoltoasentajana, ja vuonna 1998 aloitin projektivastaavan työt. Projektipäällikön paikalle etenin muutama vuosi myöhemmin, ja pitkälti nuo hankkeet alkoivat olla ulkomailla, Helminen muistelee.
Veisto on maailman suurimpia sahalaitosvalmistajia. Yrityksessä on noin 200 työntekijää, ja sahoja on pykätty maailmalle jo noin 450.
– Toiminta on kasvanut koko ajan mutta maltillisesti. Ennen tehtiin lähinnä yksittäisiä sahakoneita, nykyisin suurimmaksi osaksi sahalinjoja. Eli modernia versiota laitteistosta, jossa pyöreä puu työstetään lautatavaraksi. Suurimmat laitoksemme tuottavat puoli miljoonaa kuutiota sahatavaraa vuosittain, Helminen selittää.
– Laitteiden osat ovat Veiston itse tekemiä. Niiden rahtaaminen kohdemaahan on jo osa johtamaani projektia, ja sitten alkaa pystytys. Olen toki mukana hieman jo kaupantekovaiheessa. Siitä, kun aloitamme pystytyksen, kestää vähimmillään kahdeksisen viikkoa siihen, että ensimmäinen tukki menee linjalla.
Koekäyttö voi kestää helposti puolisen vuotta. Toki sinä aikana saadaan aikaiseksi valmista tavaraakin, mutta säätöjä jatketaan siinä samalla. Laitteisto on tietokoneohjattua, ja ominaisuuksia riittää.
– Tällaisissa vehkeissä puhutaan millin kymmenesosista terien paksuutta ja asentoja kokeillessa. Puu täytyy saada käytettyä hyväksi mahdollisimman tehokkaasti. Asiakkaalle pienikin säätö tietää pitkällä aikavälillä miljoonien eurojen etua.
