Hölmöläistarinoita: Sappeen talviteatteri oli onnistunut kokeilu – tosin yleisö ei löytänyt lehtereille

Kuka hukkui lumikylpyyn?

Hölmöläiskylän viisas Matti neuvoo laskemaan, montako nenänreikää hankeen painautui.

Sappeen talviteatterikausi päättyi päivää suunniteltua aiemmin.

– Yhtä vähemmälle yleisölle ei kannata esittää, Hölmöläistarinoiden käsikirjoittaja ja ohjaaja Mika Eerola vitsailee.

Sunnuntain näytös nimittäin peruutettiin, kun katsomo jäi tyhjäksi.

– Kesäteatterissa ollaan kelin armoilla, mutta talvella säiden vaikutus on vielä suurempi. Sunnuntaina oli pakkasta sen verran, että yhtään katsojaa ei uskaltautunut paikalle, Eerola harmittelee.

Kulttuuriosuuskunta Terä muutti Sappeen kesäteatterin kahden viikon ajaksi hölmöläiskyläksi. Perhenäytelmää esitettiin eteläisen Suomen ja Hämeen hiihtolomaviikoilla joka päivä. Katsojamäärä jäi odotettua vaatimattomammaksi, sillä yleensä väkeä oli lehtereillä pari, kolmekymmentä.

– Lomaviikkojen alussa näytelmää esitettiin vielä pienemmälle katsomolle. Mutta loppuviikosta rinteet oli jo kaluttu ja mäestä maltettiin välillä lähteä teatteriin, Mika Eerola tulkitsee.

Talvikelit suosivat hiihtoloman viettäjiä, sillä puolentoista viikon ajan saatiin nauttia pikkupakkasista. Viime viikon lopulla oli pari tihkupäivää ja sen päälle napakka pakkaskeli, joka karkotti katsojat teatterista.

– Säitä ei voi moittia. Ehkä emme osanneet markkinoida esityksiä, kun väki ei löytänyt rinteistä teatteriin. Yleisömenestyksen sijaan näytelmästä tuli vain taiteellinen menestys.

Eerola vakuuttaa, että ensi talveksi kehitellään uusi näytelmä.

– Meille jäi se käsitys, että ne, jotka vaivautuivat katsomoon, olivat näkemäänsä tyytyväisiä. Erityistä kiitosta tuli siitä, että reilun puolen tunnin mittainen esitys oli sopivan mittainen, sillä talvella ei tarkene kovin kauaa istua paikallaan.

 

Klassikkotarinoita sovitettiin hieman

Hölmöläisten talo romataa, kun sen ikkunoita intoudutaan suurentamaan liikaa.

Hölmöläistarinat kasattiin esityskuntoon nopealla tahdilla. Mika Eerola sai idean talvinäytöksistä hiihtolenkillä vain muutamaa viikkoa ennen hiihtolomia.

– Ajattelin, että Sappeessa riittää porukkaa hiihtolomilla ja siellä on teatterikatsomot valmiina. Yhteinen sävel löytyi nopeasti, kun hiihtokeskuksessakin innostuttiin kokeilusta.

Eerola oli jo aiemmin haudutellut ideaa Hölmöläistarinoiden teatteriversiosta. Sappeen talvinäyttämöä varten klassikkotarinoita sovitettiin hieman uusiksi. Esimerkiksi uintireissu aaltoilevassa ruispellossa muutettiin lumikylvyksi. Lisäksi yleisö pääsi seuraamaan, kuinka hölmöläiset venyttivät hirttä, kantoivat valoa pirttiin ja jatkoivat täkkiä.

– Ihan kaikkia tarinoita ei saatu toteutettua tällä aikataululla. Esimerkiksi ulos muurattu takka oli lavastajalle liian suuri haaste.

Sen sijaan ikkunan suurennoksen jälkeen luhistunut talo kesti parin viikon näytäntökauden hyvin. Viimeisen kerran Hölmöläistarinoita esitettiin maanantaina päiväkodilla.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?