Kansalliskirjasto toteuttaa kirjastojen valtakunnallisen käyttäjäkyselyn kolmatta kertaa. Edelliseen, keväällä 2010 tehtyyn kyselyyn vastasi koko maassa yhteensä noin 34 000 kirjaston käyttäjää.
Kirjastojen käyttäjiltä kerätään palautetta 4.3–7.4. yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa sekä useissa erikoiskirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa. Mukana kyselyssä ovat myös Kangasalan ja Pälkäneen kirjastot. Kyselyyn voi vastata oman kirjaston verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Verkkokyselyllä kartoitetaan kirjastopalvelujen käyttöä, merkitystä ja asiakastyytyväisyyttä. Vastaaja pääsee arvioimaan muun muassa asiakaspalvelua, aineistoja ja kokoelmia, kirjastoa asiointiympäristönä sekä kirjaston palvelujen toimivuutta ylipäänsä. Lisäksi selvitetään, millaisia vaikutuksia kirjastopalveluilla on ollut asiakkaiden työhön, opiskeluun ja vapaa-aikaan.
Kirjastot hyödyntävät tuloksia kirjastopalvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä.
Aukioloajat paremmiksi
Pälkäneen kirjastotoimenjohtaja Seija Heikkilä pitää palautteen saamista tärkeänä, sillä ”asiakkaitahan varten kirjasto on.”
– Toki suullisesti ja muutenkin otamme mielellämme palautetta vastaan jatkuvasti, mutta silti on hyvä saada ”virallistakin” palautetta. Yhteenveto vastauksista on tarkoitus viedä päättäjien tietoon, Heikkilä sanoo.
Pälkäne oli mukana myös vuoden 2010 kyselyssä. Tuolloin selkeäksi kehittämistarpeeksi nousi aukioloaikojen parantaminen.
– Pidensimme pääkirjaston lehtisalin aukioloaikaa, ja torstaista tuli pitkä aukiolopäivä.
Jonkin verran kriittisyyttä esitettiin myös aineiston määrän ja ajantasaisuuden suhteen.
– Nyt uskoisin aineiston määrän aika hyväksi. Esimerkiksi pääkirjastossa, jossa muuten oli ennen aika vähän uutuuksia saatavilla, on otettu vippikirjat käyttöön, mikä on parantanut uutuuksien saatavuutta. Aineiston ajantasaisuus on yhä ongelma pienemmissä toimipaikoissa, jossa vanhentunutta aineistoa on runsaasti.
Ristiriitaistakin palautetta tuli. Jotkut vastaajista halusivat keskittää toiminnan isompiin palvelupaikkoihin, siinä missä toiset pitivät pieniä palvelupaikkoja tärkeinä.
– Sijaisten ammattitaidottomuuttakin kritisoitiin. Tämä on luonnollisesti kustannuskysymys, sillä toimimme pienellä henkilökunnalla.
Kuhmalahti mukana
Myös Kangasala osallistui vuoden 2010 kyselyyn. Kangasalan kunnan kulttuurijohtaja Taina Sahlanderin mukaan vastaajia ei tuolloin kuitenkaan ollut kovinkaan paljoa.
– Tällä kertaa toivomme huomattavasti runsaampaa vastausinnokkuutta. Tuolloin kyselyn markkinointi jäi meillä uuden pääkirjaston käyttöönottokiireiden jalkoihin – asiakkaat odottivat uuden pääkirjaston avautumista. Kolmen vuoden takaisista tuloksista ei siis voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Pääasiassa kirjastopalvelumme arvioitiin tuolloin hyviksi, Sahlander kertoo.
Sahlanderin mukaan käyttäjäkyselyt ja niiden tulosten hyödyntäminen ovat keskeinen osa palvelutuotannon kehittämistä.
– Ehkä kaikkein kiinnostavinta olisi saada tietoja kirjaston vaikuttavuudesta asiakkaiden elämässä, mutta syväluotaavaampaa tietoa on mahdotonta saada tämäntyyppisillä lomakekyselyillä. Tulokset jäävät väkisinkin aika pinnallisiksi.
Sahlanderin mielestä on myös kiinnostavaa nähdä, kuinka onnistuneeksi asiakkaat kokevat kirjaston asiointiympäristönä.
– Pääkirjastossa on uudet tilat ja Vatialan kirjasto toimii tällä hetkellä väliaikaisissa tiloissa Lentolassa. Myös Kuhmalahti on nyt mukana arvioitavana yhtenä lähikirjastonamme.
Linkki kyselyyn löytyy kirjastojen verkkosivuilta http://www.kangasala.fi/kirjasto ja http://www.kirjasto.palkane.fi/, sekä PIKI-verkkokirjastosta http://piki.verkkokirjasto.fi. Kyselyyn voi osallistua myös täyttämällä lomakkeen kirjastossa.
