Muutama kuukausi sitten julkistettiin Pälkäneen maankäytön kehityskuva, joka on tarkoitettu kunnan kokonaiskehityksen perustaksi.
Kehityskuva nostaa kesäasukkaat mitä tärkeimmiksi vahvuuksiksi ja suurimmiksi mahdollisuuksiksi. Syystäkin, sillä jokainen pälkäneläinen hyötyy heistä. Ilman heitä pälkäneläiskauppojen ja palvelujen tuottajien palvelu- ja tulotaso romahtaisi. Kesäasukkaat ovat Pälkäneelle tärkeämpiä kuin Pälkäne kesäasukkaille.
Pälkäneen mökkeily on taantumassa
Kehityskuvan mukaan mitkään uhkat kesäasukkaiden taholta eivät tule häiritsemään kehitystä, joten heille ei uhrata tavuakaan kehityskuvaraportin suosituksissa eli kärkitoimenpiteissä. Näissä kannetaan huolta esimerkiksi kevytliikenteen kehittämisestä – toki tärkeä hanke, mutta täysin toissijainen verrattuna kunnan maankäytön kannalta megaluokan kesäasukaskysymykseen. Kesäasukkaat on potkittu kehityskuvasta pellolle.
Todellisuudessa vakavia uhkia on ja niistä on tuoretta tietoa. Kunnassa tehtiin vapaa-ajan asukastutkimus (SHL 19.4.2012), jota perusteltiin pohjatiedon tuottamisella kehityskuvatyöhön (SHL 14.4.2011). Vapaa-ajan asukastutkimuksesta ei kuitenkaan ole sanaakaan kehityskuvaraportissa.
Vakavat kesäasukkaiden taholta nousseet uhkat on tietoisesti sivuutettu. Jos vapaa-aikatutkimuksen tuloksia verrataan valtakunnallisiin lukuihin, korostuu että täällä mökinomistajat ovat keskimääräistä iäkkäämpiä – liki puolet yli 65 vuotiaita – ja viettävät mökillä keskimääräistä vähemmän aikaa.
Kun muualla mökilläoloaika on pidentymässä, on Pälkäneellä vietettävä tovi lyhentymässä entisestään. Kun yleensä mökkiläiset pitävät mökistään hyvää huolta – puolet aikoo parantaa sen varustetasoa seuraavana vuonna, niin Pälkäneen mökkiläisistä vain pari prosenttia tekee saman seuraavan viiden vuoden aikana.
Heinäkuinen Pälkäne on niin tupaten täynnä kesäasukkaita, että perustotuudet unohtuvat. Mökkeily Pälkäneellä on taantumassa. Kuitenkin täällä eletään edelleen harhassa, että kunta olisi mökkikuntien aatelia. Todellisuudessa se on jo repsahtanut keskikastin hännille.
Kunnan heikkoudet itse aiheutettuja
Nykytilanne on tulos kehityksen kahlinneista rakennusjärjestyksistä, jotka ovat vinouttaneet maankäytön.
Lausunnoissaan nykyisen rakennusjärjestyksen luonnoksesta useat tahot – muun muassa alan keskeinen asiantuntija Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Pirkanmaan liitto ja Hämeenlinnan kaupunki – tekivät turhaan parannusehdotuksia yrittäessään saada luonnosta vastaamaan vapaa-ajanvieton nykypäivän ja tulevaisuuden haasteita.
Jopa rakennusjärjestyksen valtuustokäsittelyn 21.6.2010 perustelupaperissa myönnetään, että ”…vanha runsas rakennuskanta on muodostunut ajalleen tyypillisille pienille tonteille, joille nykylomanviettäjän kannalta katsoen vaatimattomammat rakennukset on rakennettu pienempään kesälomanaikaiseen käyttöön”.
Tämä on totisinta totta: Pälkäneen kohtalokas heikkous on, että huonot rakennusjärjestykset ovat luoneet nykytarpeisiin nähden auttamattoman jälkeenjääneen tontti- ja mökkikannan.
Perustelupaperissa korostetaan, että rakennusjärjestyksen määräykset on sopeutettu vallitsevaan tilanteeseen. Hyväksyessään siis nykyisen rakennusjärjestyksen Pälkäneen silloinen valtuusto teki suomeksi sanoen suurimman strategisen virheensä sementoimalla jälkeenjääneisyyden hamaan ikuisuuteen. Löytyneekö tehokkaampaa keinoa kesäasukkaiden karkottamiseen?
Kesät Kukkialla, talvet Sappeessa
Pälkänettä voidaan verrata kännykkäfirma Nokiaan. Tämä yritti perikadon partaalle asti kaupitella vanhanmallisia kännyköitä, jotka olivat aikoinaan sen kehityksen kantovoima, mutta joka oli auttamatta hiipunut.
Pälkäne puolestaan pakottaa vapaa-ajan asumisen ikivanhaan mökkiläismuottiin vaikka sen aika on peruuttamattomasti ohi. Nyt murrosvaiheessa kunnan olisi äärimmäisen tärkeä lähteä uudelle kehityspolulle. Kehityskuvassa tällaisesta ei ole mainintaa.
Siten maassamme ainutkertaisen vahvuuksien ja mahdollisuuksien yhdistelmän – helpon tavoitettavuuden, puhtauden ja vesien pilaantumattomuuden – hyödyntämiselle ei löydy käyttöä. Näin sivuutetaan esimerkiksi se, että Natura-Kukkian sekä muiden upeiden järvien ja Sappeen kokonaisuus tarjoaa ihanteellisen ponnistuspohjan ympärivuotiselle vapaa-ajanvietolle.
Kakkosasunto ja mummonmökki samalla tontilla
Vanhasta mökkiläismuotista irtaantuminen ja ympärivuotisen vapaa-aika-asumisen kehittyminen vaatii täydennystä nykyisen rakennusjärjestyksen muutamaan pykälään. Ei siis mitään suurta mullistusta, vaan käytäntöjä, joita Pälkäneen kanssa vapaa-ajan asukkaista kilpailevat kunnat ovat toteuttaneet aikapäiviä sitten – naapuri Padasjoki tämän vuosituhannen alussa.
Näissä todellisissa vapaa-aikakunnissa voidaan hyväksyä esimerkiksi se, että tarpeiden muuttuessa vanha mökki jätetään kesäkäyttöön ja samalle tontille rakennetaan ympärivuotinen kakkosasunto – edellyttäen, että tontilla on riittävästi tilaa ja uusi rakennus riittävän etäällä rannasta.
Tämä mahdollistaisi ympärivuotisen käytön lisäksi usean sukupolven samanaikaisen vapaa-ajanvieton pälkäneläisilläkin mökkitonteilla, jotka nykyisin ovat yleensä vain yhden sukupolven käytössä muutaman kesäkuukauden. Jokainen ymmärtää, millainen piristysruiske tonttien käytön tehostuminen olisi koko Pälkäneen kunnalle.
Pälkäneellä on liki viisi tuhatta mökkitonttia, joista valtaosa on käytössä tuskin muutamaa kuukautta vuodessa. Tämä on kunnalle valtava käyttämätön voimavara ja mahdollisuus ympärivuotisen vapaa-ajanvieton kannustamiselle. Yhtään uutta mökkitonttia ei tarvita.
Kun kesäasukkaat katosivat
Toteamus on paikallaan jos aletaan toteuttaa kehityskuvaa, josta kesäasukkaat on potkittu pellolle. Voiko tällaiseen harhakuvaan vastuuntuntoinen pälkäneläinen edes sitoutua?
Kehityskuvassa on käytetty niin sanottua SWOT-analyysiä, joka itselleni tuli tutuksi 1980–90 luvuilla lukuisista strategisista kehityshankkeista. Pälkäneellä sitä on käytetty luvattoman harrastelijamaisesti ja ylimalkaisesti hankkeen tärkeyteen ja kalleuteen nähden: kesäasukkaat tunnistetaan kunnan tärkeimmiksi vahvuuksiksi ja mahdollisuuksiksi, heihin liittyvät uhkat ja omat heikkoudet tiedetään, mutta kaikki tämä sivuutetaan eikä valtavien mahdollisuuksien hyödyntämiseen paneuduta pennin vertaa.
Ottamatta muilta osin kantaa kehityskuvaan, on mielestäni välttämätöntä, että sitä täydennetään seuraavalla kärkitoimenpiteellä:
Vuoden 2013 aikana Pälkäneen rakennusjärjestys täydennetään ohjaamaan ja kannustamaan lomarakennuspaikkojen tehokasta, ekologisesti kestävää ja rantojen suojelua edistävää ympärivuotista käyttöä.
Paavo Virkkunen
Mökkiläinen Kukkolasta
