Yritys vetää digitaalisen tekstiilitulostuksen tulevaisuus -projektia

Kankaalle digitaalisesti tulostaminen sujuu samalla periaatteella kuin toimistoissa käytettävillä paperitulostimilla. Tommi Helminen kertoo, että digitaalista tulostamista alettiin käyttää Printscorpiossa vuonna 1998.

Printscorpiolaisten mielissä siintää paluu vaatetus- ja sisustustekstiileihin. 29 vuotta Aitoossa toiminut perheyritys vetää Digitex-projektia, jossa tutkitaan tulevaisuuden digitaalisen tekstiilitulostamisen mahdollisuuksia. Viime vuosina Printscorpio on toiminut lähes yksinomaan mainospuolella. Vaatetus- ja sisustuspuoli ovat kuitenkin yritykselle tuttuja, sillä firmalla on tästäkin teollisuuden alasta pitkä kokemus. Alan ylä- ja alamäet ovat siis printscorpiolaisille ennestään tuttuja.

Printscorpio ei juurikaan toimi kuluttajapuolella, mutta mikäli se onnistuu saamaan jalansijaa vaatetusteollisuuden puolella, yrityksen tekemät painokuvat saattavat tulla tutuiksi eri vaatevalmistajien tuotteissa.

– Tekstiilien teollinen massatuotanto aiheuttaa suuren ympäristökuorman erityisesti Aasian maissa, joihin teollinen tekstiiliteollisuus on nykyisin keskittynyt. Tehokas teollinen tuotanto on aiheuttanut tilanteen, jossa tuotantomäärät ovat niin suuria, että tekstiilimarkkinat ovat täynnä halpoja, huonolaatuisia ja lyhytikäisiä tekstiilejä, toimitusjohtaja Tommi Helminen Printscorpiosta kertoo.

Digitex -projektissa paneudutaan erityisesti luonnonkuitumateriaalien kuten puuvillan, pellavan silkin ja villan digitaaliseen tulostamiseen. Tulostustekniikan kehittyminen mahdollistaa nykyisin myös näiden materiaalien digitaalisen tulostamisen. Tämä taas luo mahdollisuuksia sekä olemassa olevan perinteisen tekstiilituotannon kehittämiseen että kokonaan uusien markkinoiden ja tuotekonseptien luomiseen.

– Pyrimme lisäämään luonnonkuitumateriaalien käyttämistä myös mainosmateriaaleissa sellaisille tuotteille, joille näiden materiaalien käyttäminen on luontevaa, Helminen sanoo.

 

Paljon yhteistyötahoja

Hankkeessa on mukana alan johtavia suomalaisia tutkimuslaitoksia kuten Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Aalto Kauppakorkeakoulu, VTT, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Tampereen ammattikorkeakoulu. Projektille on myönnetty rahoitusta Tekesin Vihreä Kasvu/Green Growth -ohjelmasta. Tutkimushankkeen kokonaiskustannus on noin 300 000 euroa, josta Tekesin tutkimus- ja kehittämisavustus kattaa puolet.

– Lisäksi projektiin liittyy meillä noin 400 000 euron investointiohjelma, eli kokonaisuudessaan kustannusarvio on noin 700 000 euroa. Hankimme automaattisen kuteenoikaisijan, höyryttimen ja uuden sukupolven tulostimen, Helminen kertoo.

– Digitaalisen tulostustekniikan kehitys on mahdollistanut pienten laadukkaiden täsmätuotantosarjojen kilpailukykyisen valmistamisen. Digitaalinen tekstiilitulostus mahdollistaa vain suoriin tilauksiin perustuvan täsmätuotannon, jolloin kaikelta ylimääräiseltä tuotannolta vältytään. Tämä on suuri hyöty kestävän tekstiilituotannon näkökulmasta, Tommi Helminen miettii.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tekstiilejä tuotetaan kerrallaan vain se määrä, jolle myös tiedetään olevan kysyntää. Tarvittaessa suositusta tuotteesta voidaan tuottaa lisäeriä.

– Kyse on siis lähitekstiilistä vähän samaan tapaan kuin lähiruoasta. On arvioitu, että noin neljäsosa Kaukoidän maissa tehtävistä massatuotantotekstiileistä hylätään jo ennen kuin ne päätyvät kaupan hyllyyn, ja lopulta noin 70 prosenttia vaatteista päätyy kaatopaikoille. Tämä aiheuttaa ympäristölle melkoisen suuren kuorman, Ari Järvinen Printscorpiosta mainitsee.

Vielä toistaiseksi hyvät ja toimivat esimerkit sekä mallit puuttuvat sekä tuotesuunnittelusta että uudesta vihreästä liiketoiminta-ajattelusta.

– Projektin keskeinen tavoite onkin tutkia ja kehittää digitaaliseen tekstiilitulostamiseen liittyviä tuote- ja liiketoimintaratkaisuja tulevaisuuden kestävän kasvun vaatimusten mukaisiksi. Uskomme ja toivomme, että viiden, kuuden vuoden päästä puolet liikevaihdostamme voisi tulla tältä sektorilta, Helminen suunnittelee.