Rautajärven kauppakeskittymä täyttää keväällä vuoden. ”Pälkäneen Itäkeskus” osoitti viimeistään talven aikana toimivuutensa. Kun kylän palvelut koottiin saman katon alle, näkyi sekä kaupassa että baarissa liikettä myös hiljaisina talvi-iltoina. Myös parturi saa osansa vilkastuneesta asiakasvirrasta.
Baarin kassalla on vaikea tienata palkkaansa, jos pöytien äärellä pistäytyy päivän aikana muutama asiakas. Samoin kyläkaupan kassalla on hiljaisimpina päivinä turhan rauhallista. Itäkeskuksen kuningasidea oli kaataa seinä baarin ja kaupan väliltä. Nyt yksi kassa pystyy hiljaisina hetkinä palvelemaan molempien asiakkaat.
Rautajärvi ei ole ainoa Sydän-Hämeen kylä, joka miettii parhaillaan, miten turvata palveluvarustuksensa. Erikoisliikkeet ovat huvenneet keskuksista ja kyläkaupat sivukyliltä.
Kylien palveluiden kilpailijoita eivät ole oman tai naapurikylän kaupat, vaan valtateiden varsien hypermarketit. Ne ovat ohjanneet asioinnin pois kotikulmilta.
Pälkäneellä, Luopioisissa ja Kuhmalahdella on reagoitu kehitykseen. Yrittäjät kehittävät keinoja, joilla kotikylän palveluvarustusta tuodaan entistä paremmin esille – etenkin kesäaikaan, kun liikkeellä on paljon mökkiläisiä.
Pälkäneellä ja Luopioisissa palveluita kootaan parhaillaan tiiviimmin torin ympärille. Avaintoimijana molemmissa kylissä toimii apteekki. Pälkäneellä apteekki muutti Nordean entisiin tiloihin, Luopioisissa se asettuu Osuuspankin naapuriin.
Molempien apteekkien sijainti on entistä keskeisempi, ja ovella on monin verroin aiempaa paremmat parkkipaikat.
Kylän palveluiden keskittyminen alleviivaa maaseudun palveluiden suurinta valttia: asiat hoituvat helposti ja vaivattomasti yhden pysähdyksen taktiikalla. Rautajärvellä yhden kassan taktiikka on vienyt idean vielä vähän pidemmälle.
