Pälkäneen salibandykausi päättyi pudotuspelihurmokseen. Karsintapeleissä kakkosdivisioonapaikkaa tavoitellut SB Luja toi lauantaina Tampereelle mukanaan toista sataa äänekästä kannattajaa. Heidän ansiostaan joukkue pelasi Kaukajärvellä kuin kotikentällään, mutta kärsi hienosta taistelusta ja tunnelmasta huolimatta 6–3 tappion.
Avausottelun voiton ansiosta SC Pirkanmaa Unitedilla oli mahdollisuus pistää ottelupari poikki Luopioisten sunnuntaisessa kohtaamisessa. Tiedossa oli entistä kuumempi kohtaaminen, sillä kaukalon laidalla oli lauantaitakin enemmän Luja-kannattajia.
Luja ei onnistunut sytyttämään kotiyleisöä kunnon hurmokseen, sillä PirU mätti avauserässä viisi maalia ja hiljensi hallin. Miika Tuomioja sytytti osumallaan kotijoukkueen toivonkipinän hetkeksi, mutta vieraat kuittasivat sen nopeasti ja ottivat henkisen niskalenkin Lujasta.
Avausottelun toinen erä ratkaisi otteluparin suunnan
SB Luja lähti kakkosdivisioonan karsintapeleihin haastajana. Kaksi vuotta kakkosdivisioonassa pelannut vastustaja kukisti kauden aikana sarjan kärkijoukkueitakin. Joukkue ei kuitenkaan treenaa ja pelaa aivan yhtä ammattimaisesti kuin kakkosen parhaat porukat, ja siksi SC PirU löysi itsensä keväällä karsintapeleistä.
SB Luja lähti karsintapeleihin ennakkoluulottomasti. Lauantaisessa Tampereen ottelussa se onnistui horjuttamaan PirUa ja taistelemaan tosissaan voitosta.
Karsintasarjan ratkaisuhetket nähtiin avausottelun toisessa erässä. Joni Haataja teki erän alkuminuuteilla 2–2 tasoituksen Lujan avainpelaajiin lukeutuneen Miika Tuomiojan (1+1) syötöstä.
Tasoituksen jälkeen SC PirU pääsi parin maalin karkumatkalle, mutta Lujalla oli henki päällä. Se haki aktiivisesti kavennusta. Erän lopulla isännät koettelivat haastajan selkärankaa viimeistelemällä 5–2 osuman.
Matti Ristiharjun kavennus kymmenen minuuttia ennen päätössummeria toi Lujan vielä mukaan taisteluun. Minuuttia myöhemmin PirU ratkaisi avausottelun lopullisesti ja teki loppunumeroiksi 6–3.
Luopioisten sunnuntaisessa ratkaisuottelussa Lujan taistelu lopahti jo avauserässä. Sen jälkeen SC PirU oli joka tilanteessa askeleen edellä, ja kotijoukkue joutui puolustuskannalle. Harvat vastaiskut tyrehtyivät usein jo keskialueelle. Luja ei löytänyt lääkettä prässin purkamiseksi, vaan pelaajat heittelivät pitkiä palloja päätyyn ja katsoivat, mitä yksinäinen hyökkääjä saa aikaan parin, kolmen vastustajan keskellä.
Tasoero korostui erikoistilanteissa
SC PirU oli sunnuntaisessa ratkaisuottelussa sen verran parempi, ettei SB Luja tosiasiassa pelannut noususta. Panoksena oli se, pystyykö joukkue jollain ihmeellä venyttämään karsinnat kolmen pelin mittaiseksi. Vaikka kautta olisi onnistuttu venyttämään viikolla, Lujalla ei olisi ollut eväitä kiriä tasoeroa siinä ajassa kiinni.
Kakkosdivisioonan ja kolmosen välinen ero korostui erikoistilanteissa. Karsintapeleissä pelataan kakkosen tapaan tehokasta peliaikaa. Yli- ja alivoimat kestävät kaksi minuuttia, eivätkä minuutin tai puolitoista kuten kolmosessa, jossa pelikelloa ei pysäytetä pelikatkojen ajaksi.
Pelikellon merkitys näkyi myös päätöserissä. Lyhyempiin kolmosen peleihin tottuneen SB Lujan kone alkoi piiputtaa, vaikka joukkue kuormitti kentällisiään tasaisesti.
SB Lujan valmentaja Pasi Nurmi sanoo, ettei joukkue ollut vielä valmis ”oikeisiin peleihin”.
– Tällä tasolla koko ottelua ei välttämättä pysty enää noudattamaan samaa pelitapaa, vaan joukkueen pitäisi pystyä reagoimaan vastustajan peliin ja vaihtamaan pelitapaa pelin sisällä.
Kotiottelussa SC PirU määräsi tahdin. Taitavampi vastustaja kontrolloi peliä ja pakotti kotijoukkueen puolustuskannalle.
– Tällaisissa peleissä korostuu henkinen kantti. Kun se nitkahtaa, niin väsymyskin alkaa painaa jaloissa, Nurmi sanoo.
Päätöserän loppuhetkillä kotijoukkue keskittyi hakemaan maalia, jotta kausi päättyisi onnistumiseen. Kun vähäinenkin prässipeli lopahti, SC Pirulle avautui tilaa siirrellä palloa poikittain. Nopeiden hyökkäysten päätteeksi väsynyt Luja-puolustus ja maaliin vaihdettu Rikhard Wallenius pelattiin kerta toisensa jälkeen sivuun ja palloa mätettiin tyhjään maaliin. Lopulta ero venähti kymmeneen maaliin.
Yleisö lähti liikkeelle
Pasi Nurmi pitää karsintapelin suurimpana onnistujana paikallista salibandy-yhteisöä. SB Luja sai liikkeelle reilut pari sataa kannattajaa.
– Yleensä otteluita ovat katsomassa korkeintaan muiden joukkueiden pelaajat. Siksi oli upeaa päästä pelaamaan oikean yleisön edessä, Nurmi kiittelee katsojia.
Kentällä suurimmat onnistujat löytyvät ketjusta Miika Tuomioja – Sampo Köppä – Janne Ilomäki. Mailataituri Tuomioja pystyi etenkin Tampereen pelissä nostamaan tasoaan, mitä odotettiin koko joukkueelta. Kotiottelun vaikeilla hetkillä Janne Ilomäki oli pelaaja, joka yritti esimerkillään herättää joukkueen taisteluun.
– Karsintapelit olivat hieno kokemus, mutta nyt vastustaja oli parempi. Lähempänä nousu oli ratkaisevissa sarjapeleissä: nyt jäi vain puolestatoista minuutista kiinni, että emme pelaa ensi vuonna kakkosessa.
Pasi Nurmi uskoo, että SB Lujan taso olisi riittänyt ylemmällä sarjatasolla.
– Pelien taso on kautta linjan kovempi, mutta siihen kyllä tottuu muutamassa ottelussa. Näillä miehillä olisimme varmasti pysyneet pelaamaan kakkosessa.
Sitä Nurmi ei tiedä, millaisella kokoonpanolla ja millaisin tavoittein joukkue lähtee ensi syksynä kolmosdivisioonaan.
– Nyt huilataan hetki ja sitten aletaan katsella, kuka jatkaa ja missä. Sopimuksia on kymmenkunta. Paras tilanne on poikkeuksellisesti maalivahtiosastolla, sillä sekä Jesse Rulja että Rikhard Wallenius jatkavat.
Päätösottelussa nähtiin kolmaskin luopioislaismaalivahti, sillä Tatu Ilonen pääsi SC PirU:n maaliin pariksi viime minuutiksi.
