Pelastustaitoja voi harjoitella myös nettipelissä

Toijalan yhteiskoululaiset Lasse Hakala (oikealla) ja Juuso Vuoristo testaavat pelastustaitojaan Hellfire -pelissä.
Hellfire-pelissä ei ammuta ja tuhota, vaan pelastetaan ja sammutetaan.

”First person shooter” -pelit edustavat tietokonepelien klassikkotyyppiä. Niissä pelaaja tarkastelee maailmaa pelihahmon silmin. Pelin edetessä käyttöön saa lisää aseita, joilla selviää entistä tukalammista tilanteista.

Aitoossa pelattiin torstaina Hellfire -peliä. Pelastusliittojen ja -laitosten kehittämässä pelissä keskitytään ampumisen ja tuhoamisen sijaan sammuttamiseen ja pelastamiseen.

– Se olikin rasvapalo, Matias Salonen ja Juuso Vuoristo manaavat, kun Lasse Hakala yrittää sammuttaa liekkejä vesiämpärillä.

Pelaaja saa vedet räjähdysmäisesti silmilleen, ja peli päättyy siihen.

Toijalan yhteiskoulun kolmikko aloittaa pelin alusta ja lähtee uudelleen koluamaan huoneita, joissa muropaketti palaa liedellä, rasvakattila pöydällä ja jalkalamppu huoneen nurkassa.

Toijalan yhteiskoululaiset Lasse Hakala (vasemmalla), Matias Salonen ja Juuso Vuoristo sanovat, että pelastustaitokisan jälkeen he osaisivat toimia myös tositilanteessa.

Taktinen tulipalosimulaattori toimi torstaina Aitoon pelastustaitokisassa ”lisärastina” ja tauko-ohjelmana. Tietokonepeli olisi ollut myös hyvää harjoitusta tehtävärasteille, joiden klassikkotehtävän idea oli sama kuin pelinkin: sammuta erilaiset tulipalot oikeilla välineillä.

Rastilla käytettävissä oli sammutuspeite, sankoruisku sekä isompi ja pienempi jauhesammutin. Niillä piti saada sammutettua rasva-, roskis-, sähkökeskus- ja autopalot.

Myöskään elvytys- ja kolarirastit eivät tulleet kisaan hyvin valmistautuneille kahdeksasluokkalaisille kilpailijoille yllätyksenä. Elvytysrastilla kolmihenkiset joukkueet kohtasivat kesken bileiden tajuttoman henkilön, jota piti herätellä ja elvyttää sekä hälyttää paikalle apua.

 

Pelastustaidoista hyötyä elämässä

”Hätäkeskuksessa” vastaava Markku Penttilä kuuntelee, kun Matias Salonen selvittää, mitä mökkitiellä on tapahtunut.
Juuso Vuoristo sammuttaa auton, laittaa hätävilkut päälle ja varoittaa muuta liikennettä sillä aikaa kun Lasse Hakala auttaa kolarin uhria. Kaj Kuusisto seuraa Toijalan yhteiskoululaisten toimintaa pelastustaitokisan kolarirastilla.

Kolarirastilla joukkueet tulivat mökkitien onnettomuuspaikalle, jossa tajuton potilas retkotti rattia vasten.

Juuso Vuoristo sammuttaa auton moottorin, laittaa hätävilkut päälle ja lähtee viemään varoituskolmiota mutkan taakse. Lasse Hakala hyppää loukkaantunutta kuskia näyttelevän Timo Rantasen taakse ja tukee tämän niskaa. Matias Salonen soittaa hätäkeskuksena toimivalle Markku Penttilälle ja kertoo, mitä on tapahtunut.

Kolmikon toiminta on vakuuttavan määrätietoista. Timo Rantanen kehuu, että niskaa tukevan auttajan otteet ovat jämäkät, ja tositilanteessakin hengitys tulisi turvattua.

– Sinä olet varmaan palokunnassa, tehtävärastia pitänyt Kaj Kuusisto arvuuttelee.

– Ei kun minä olen syntynyt palomieheksi, Lasse Hakala nauraa.

 

Aitoon aluekilpailussa olivat mukana Pirkanmaan sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen kuntakohtaisten pelastustaitokisojen voittajat. Useimmat joukkueet olivat valmistautuneet kisaan pelastusalan ammattilaisten johdolla.

– Me käytiin keskuspaloasemalla. Juuso osoittautui siellä mestarielvyttäjäksi, Lasse Hakala kehuu Toijalan VPK:ssa pelastustaitoja harjoitellutta kaveriaan.

Pelastustaitokisa kannusti Juuso Vuoristoa eteenpäin hänen valitsemallaan tiellä.

– Tarkoitus olisi hakea Kuopioon palo- ja pelastusopistolle.

Kolmikko uskoo, että kisan ansiosta sormi ei menisi suuhun tositilanteessakaan.

– Tämä on tosi hyvä kokemus, josta on taatusti hyötyä elämässä. Pelastustaidot ovat tärkeä kansalaistaito.

 

Oriveden joukkue jatkaa Kuopioon

…ja kaksi puhallusta
30 painallusta…
Milja Silvan Viljakkalan koulusta elvytti tajuttoman potilaan oikeaoppisesti: hän avasi hengitystiet ennen kuin ryhtyi painelu- ja puhalluselvytykseen.

Pelastustaitokisan pisteistä puolet kertyy neljältä tehtävärastilta ja puolet teoriakokeesta. Toijalan kolmikko otti täydet pisteet elvytyksestä ja myrskytehtävästä, jossa piti valita sähkökatkojen varalle oikeat tarvikkeet, kun seurueeseen kuului diabeetikko, keliaakikko ja vegaani.

Muutkin tehtävärastit sujuivat hyvin, mutta teoriaosuudesta kertyi sen verran niukasti pisteitä, että joukkue jäi Pirkanmaan aluekisassa 16. tilalle.

Aitoossa käytiin samalla Kanta- ja Päijät-Hämeen aluekisat. Kaikkien kolmen alueen voittajat jatkavat Kuopioissa toukokuun puolivälissä käytävään finaaliin.  Myös mMuiden 19 pelastustoimialueen edustajat Kuopion finaaliin ratkaistiin torstaina aluekilpailuissa, joita järjestettiin kaikkiaan 12 paikkakunnalla.

Thomas Penttilä (vasemmalla), kilpailun johtaja Mervi Koivuniemi ja järjestösihteeri Nina Vuori tarkastivat teoriaosuuden vastauksia.

Pirkanmaata pelastustaitokilpailun finaalissa Kuopioissa edustaa Oriveden yhteiskoulun joukkue. Se keräsi teoriakokeesta parhaat pisteet yhdessä Ylöjärven Soppeenharjun koulun kanssa. Voitto ratkesi tehtävärasteilla, joilla oriveteläiset pärjäsivät selvästi parhaiten teoriakokeessa menestyneistä joukkueista.

Kangasalaa Nou Hätä! -aluekisassa edustanut Sariolan koulun joukkue keräsi huippupisteet tehtävärasteilta, mutta heikommin mennyt teoriakoe pudotti joukkueen yhteistuloksissa kahdeksannelle tilalle.

Pälkänettä edusti Anna Tapion koulun. Anna Tapion kolmikko Emma Mäenluoma, Saila Rekola ja Eveliina Vironen oli Pirkanmaan yläkouluista 15. paras. Pirkanmaan aluekisassa oli mukana 20 kunnan parhaat joukkueet.

Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sarjojen voitot menivät huippupisteillä janakkalalaiselle Turengin yhteiskoululle ja Vääksyn yhteiskoululle.

Aitoo tarjoaa pelastustaitokisalle hyvät puitteet kylän keskeisen sijainnin ja palokuntaperinteiden sekä Honkalan suuret tilojen ansiosta.