Pajoissa työskentely lisäsi kulttuurien tuntemusta

Emmi Peltola ja Irene Rajala askartelivat kiinalaiset lohikäärmeet.

Miltä kiinalaiset lohikäärmeet näyttävät? Millaisia askelkuvioita on israelilaisissa tansseissa? Miten riisin syönti onnistuu puikoilla?

Näihinkin asioihin saatiin valaistusta Sariolan koulun toimintapäivässä, jossa oppilaat kirjojen ja netin selaamisen sijasta oppivat itse tekemällä ja kokeilemalla. Oppilaat hakeutuivat heitä eniten kiinnostaviin työpajoihin, joissa eri-ikäiset koululaiset eskareista yhdeksäsluokkalaisiin ahersivat yhdessä.

Oman merkittävän panoksensa kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta korostavaan päivään toivat ulkomaiset vieraat. Heistä kaukaisimmat olivat kotoisin Thaimaasta ja Etelä-Koreasta.

Englantia pääsi käyttämään vieraiden kanssa. Kielikylpyihin oli mahdollista sukeltaa saksan, viron ja ruotsin kielen pajoissa.

 

Andrea Botero ohjeistaa viivojen piirtäjiä, etualalla kuuntelevat Sanna Kuivanen (vasemmalla) ja Essi Tuohisaari.

Omakuvista tilataideteos

Kuvataiteen pajassa valmistui oppilaiden yhdessä tekemä tilataideteos. Kukin piirsi oman kuvansa mustalla tussilla, vaatteet sai värittää niin kuin jokainen itse halusi. Kuvat liimattiin vieri viereen laatikon päällysteeksi.

– Teos tuo esille erilaisuutta, yhdessä tekemistä ja suvaitsevuutta, pajan toimintaa vetänyt Maija Rapatti selitti iloisen ja touhukkaan tekemisen keskellä.

– Valmis tilataideteos laitetaan esille, hän lisäsi.

Toivo Holma ja Joni-Mikael Heikkilä liimasivat omat työnsä muiden joukkoon.

– Tämä on ollut kivaa, pojat kehuivat.

Kerrosta ylempänä Irene Rajala ja Emmi Peltola askartelivat valitsemassaan pajassa koristeita kiinalaiseen uudenvuodenjuhlaan.

– Aika hauskaa. Ennemmin tätä tekee kuin opiskelee, seitsemäsluokkalaiset vertasivat pajatyöskentelyä tavalliseen koulutyöhön.

–Isot auttavat pienempiä, opettaja Aila Lindqvist kiitteli.

 

Ronja Tapola kokeilemassa sorminäppäryyttään afrikkalaisessa pihaleikissä.

Pihaleikkejä Afrikan malliin

– Piirtäkää sata viivaa, numeroikaa ne ja antakaa jokaiselle nimi, kolumbialainen, sittemmin suomalaistunut Aalto-yliopiston tutkija Andrea Botero ohjeistaa ryhmäänsä.

– Teillä on 15 minuuttia aikaa, saatte nauraa, mutta ette puhua. Sen jälkeen keskustellaan viivoista yhdessä, Botero jatkaa.

Iiris Petäjäniemi ja Ronja Tapola luonnehtivat viivatehtävää tavallaan aika vaikeaksi, mutta kaikkinensa koko päivän antia kivaksi vaihteluksi.

– On saatu tietoa eri kulttuureista, he mainitsivat.

Ihan jees -päiväksi viime perjantaita kuvasi Antti Laurila.

Toivo Holma (vasemmalla) ja Joni-Mikael Heikkilä tekemässä osaansa yhteisestä tilataideteoksesta.

– Parempi normipäivään verrattuna.

Pasi Nurminen piti hienona sitä, että kouluun oli saatu ulkomaalaisia vieraita. Eteläkorealaisen kävijän opastamana kaverukset tekivät pyyhkeestä saunahatun ja opettelivat syömään puikoilla riisiä ja manteleita.

Puikoilla syönti sujui, mutta afrikkalaisten pihaleikkien pajassa sorminäppäryyttä olisi pitänyt olla vielä enemmän. Yhdessä leikissä piti heittää kivi ilmaan, siirtää ilmalennon aikana ”timantti” pienen, maahan piirretyn rinkulan sisään ja ottaa vielä samalla kädellä kivestä koppi.

– Suomalaislapset ovat vikkeläsormisia tietokoneiden kanssa, pajaa vetänyt Marja Myllö totesi.