Virossa äänestetään netissä. Terveydenhuollon tiedot ja muut viranomaistiedot kulkevat kivutta verkossa. Järjestelmät toimivat hyvin ja niiden rakentaminen on maksanut murto-osan siitä mitä suomalaisten järjestelmien remontin suunnittelun valmisteluun on uhrattu.
Virolainen ihme perustuu osin siihen, että nuori kansa sai hypätä ilman turhia harjoitusvaiheita nykyaikaan. Toimivat tietojärjestelmät luotiin puhtaalta pöydältä. Suomessa taas on tuhlattu tolkuttomat määrät voimavaroja, kun on askarreltu kelvottomia järjestelmiä tehottomille laitteille. Kokonaisuuden räjäyttäminen on vaikeaa, kun työt on ehditty siirtää näihin kyhäelmiin ja järjestelmien välille on rakenneltu monimutkaisia viritelmiä.
Tehottomien, vaikeiden ja kalliiden järjestelmien suurin ongelma – ja ainoa mahdollistaja – on se, että suomalaiset ovat liian oppivaisia. Käytämme kiltisti kelvottomia järjestelmiä. Opettelemme niiden oikut ja neuvomme muillekin niksejä, joilla ohjelmistojen virheet pystytään kiertämään.
Suomessa ollaan liiankin innokkaita ottamaan tietotekniikkaa käyttöön. Perinteisesti se tapahtuu mahtikäskyllä. Hallituksen tai johtokunnan kokoushuoneessa päätetään ja sitten kaikki opettelevat hammasta purren.
Jalkapallokentän laidalla saadaan ”nauttia” susijärjestelmien malliesimerkistä. On yksi asia, josta koti- ja vierasjoukkueen taustajoukot sekä tuomarit ovat samaa mieltä sekä ennen peliä että sen jälkeen: Palloverkko on #!&%#!
Sähköisen systeemin idea oli hieno: enää ei tehtäisi paperilla ottelupöytäkirjoja, vaan kokoonpanot syötetään nettiin. Ottelun tulokset ja sarjatilanne päivittyisivät verkkoon ajantasaisesti. Myös pelaajien hallinta siirtyi systeemiin: sen kautta ostetaan lisenssit ja tehdään seurasiirrot.
Käytännössä järjestelmä on niin susi, että sen toimittajalta pitäisi vaatia paitsi rahat takaisin, myös kunnon vahingonkorvaus.
Erotuomarit ovat jättäneet ottelutapahtumien syöttämisen suosiolla kotijoukkueen edustajille. Se ei onnistu, jos sattuu ensin lyömään pelaajavaihdot ja vasta sitten varoitukset ja maalit. Järjestelmän mielestä maaleja ei voi merkitä pelaajalle, joka ei ole kentällä. Siksi tapahtumat pitää syöttää kronologisessa järjestyksessä.
Jos vastustaja on tehnyt viime hetkellä ennen avausvihellystä vaihtoja, joita ei ole päästy syöttämään systeemiin, näille pelaajalle ottelutapahtumia pystyy merkitsemään vain tuomari – paitsi jos osaa huijata systeemiä ja syöttää nollaminuutille vaihdot niin, että kokoonpanot vastaavat todellisuutta.
Ääkkösiä systeemi ei tahdo osata vielä kolmantena vuotenakaan, eikä kapteeni-merkintä tallennu järjestelmään.
Systeemi ehdottaa hienosti pelaajia, kun tietää hänen etu- tai sukunimensä tai puhelinnumeron mittaisen ID-tunnuksen. Joillain seuroilla järjestelmä hakee pelaajia kaikkien lisenssipelaajien joukosta. Siksi Abdullah Muhametia kokoonpanoon merkitsevän pitää olla tarkka, että kyseessä on oikea kaveri kymmenistä vaihtoehdoista.
Jalkapalloharrastajia eri puolilla maata kiinnostaa edelleen, miten otteluissa on käynyt. Siksi he pitävät omia nettipalstoja, joille tulokset ilmaantuvat reaaliaikaisesti.
Mutta ei Palloliiton hienoa järjestelmääkään ole turhaan pystytetty. Se on tuonut joukkueiden ulottuville muitakin uusia toimintoja kuin ottelupöytäkirjojen tulostamisen koneella.
Esimerkiksi vastustajan kokoonpanoon on helppo tutustua etukäteen. Käy vain kotijoukkueen piirin sivulta katsomassa, kuka toimii ottelun tuomarina ja etsii sitten toiselta tuomarisivustolta tämän tuomarin tiedot. Kun näpäyttää oikeasta kohdasta, saa esiin hänen puhaltamiensa pelien listan. Sen kautta pääsee näkemään tulevan pelin kokoonpanot – jos systeemi on toiminut ja vastustajan taustajoukot ovat jo oppineet sitä käyttämään.
