Nyt otetaan selvää olenko frisbeegolfkentällä boogie-nainen vai tipu

Frisbeegolfin rystyheitossa on tärkeää tuoda frisbee eteen lähellä rintaa.

Frisbeegolf on yksi Suomen nopeimmin kasvavista lajeista. Harrastajia on tällä hetkellä noin 40 000 ja ratoja on reilut 300. Tänäkin vuonna perustetaan noin 50 uutta frisbeegolfrataa, mikä kuvaa hyvin lajin kasvua. Lähdenkin ottamaan selvää, mikä lajissa koukuttaa.

Saavun Kangasalan Ranta-Koivistoon elokuussa 2012 perustetulle Ranta-Koivisto DiscGolfPark -radalle. Ensimmäisenä silmiin pistää kaunis, hyvin hoidettu puistomaisema.

Haastattelu kangasalalaisen Janne Kotkan kanssa on sovittu ensimmäisen väylän tiille.

Olen opiskellut etukäteen frisbeegolfin sanastoa, ja tii tarkoittaa aloitusheittopaikkaa. Väylä sisältää aloitusheittopaikan lisäksi pelialueen ja maalikorin.

Frisbeegolfin pelaaja ja monitoimimies Janne Kotka edustaa frisbeegolfseura Disc Golf Club Tamperetta. Kimmokkeen lajin pariin mies sai Yhdysvalloista.

– Käytiin muutamia vuosia sitten kaverin kanssa siellä pelaamassa. Kun palasin Suomeen, kesä menikin pelatessa. Kesälomalla taisin heittää parhaimmillaan kahdeksan tuntia päivässä. Sen jälkeen olen päässyt kehittämään lajia Suomessa ja näkemään missä se menee maailmalla.

 

Huippuammattilaisen suunnittelema rata

Major-tason kisoja Suomessa, USA:ssa, Japanissa ja Ruotsissa pelannut Janne Kotka oli mukana tuomassa Ranta-Koiviston rataa Kangasalle.

Muutama vuosi sitten hän löysi tämän puistoalueen ja ehdotti seuransa puheenjohtajalle, että silloinen seuramestaruuskilpailu pidettäisiin Ranta-Koiviston puistossa. Viime kesänä rata avattiin kaikille.

– Radan suunnittelussa tärkeintä on turvallisuus. Kiekot lentävät aika kovaa.

Kun huippuheittäjä heittää, kiekko lähtee käpälästä yli sata kilometriä tunnissa ja lentää toista sataa metriä. Siksi olisi hyvä, että radat suunnittelee ammattilainen.

– Suomalainen Jussi Meresmaa kuuluu maailman parhaisiin ratasuunnittelijoihin, ja hän on suunnitellut myös tämän radan, Janne kertoo.

 

Frisbeegolffissa parasta oppia saa, kun pelaa itseään kokeneempien harrastajien kanssa.

Ulkoilu, liikunta ja onnistuminen

Janne Kotka kaivaa bägistään eli laukustaan ihastuttavat kaksi pinkkiä kiekkoa minulle. Alamme harjoitella frisbeegolfin perusasioita.

– Harjoittelu kannattaa aloittaa putterilla ja lähestymiskiekolla. Kiekon paino on hyvä pitää suhteellisen kevyenä, koska se on helpompi kontrolloida, eikä tarvitse niin paljon voimaa.

Kotka suosittelee omien kiekkojen ostamista heti, sillä ne eivät paljon maksa.

– Käytännössä kahdella kympillä pystyy aloittamaan tämän lajin.

Olen heitellyt frisbeetä viimeksi rannalla, ja huomaan pian, että tekniikassa on hiomista. Aiemmin olen käyttänyt heittelyssä vain kättä ja rannetta. Nyt heiton taakse pitäisi saada voimaa myös jaloista, lantiosta ja hartioista, jotta kiekko lentäisi mahdollisimman pitkälle aloituspaikalta. Koko vartalo toimii ikään kuin jousena, joka linkoaa kiekon radalleen. Onnistunut heitto on kiinni hyvästä tekniikasta, eikä niinkään voimasta.

– Aloittelijan kannattaa lähteä rystyheitolla liikenteeseen. Toinen perusheitto on kämmenheitto. Perusotteet kiekosta ovat viuhkaote ja power grip. Tärkeintä on kuitenkin pitää heittolinja suorassa, että kiekko lentäisi edes vähän sinne suuntaan mihin sen pitäisikin, Janne opastaa.

Hän sanoo, että muilta harrastajilta saa neuvoja.

– Frisbeegolfin harrastajat ovat ystävällistä porukkaa. Jos puistossa on joku sellainen, joka heittää tosi hyvin, niin hän kyllä mielellään auttaa ja opastaa. Rohkeasti vaan kysymään.

 

Mielenkiinto säilyy, kun ei ole heti mestari

Muutamien kuivaharjoitteluiden jälkeen heitto alkaa edes jotenkin luonnistua ja pelaamme kaksi väylää.

Frisbeegolfissa tavoitteena on selvittää rata alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin.

Golfista tutut par-tulokset vaihtelevat väylän pituuden mukaan kahden ja viiden välillä. Par tarkoittaa ihannetulosta.

Lajitermistöllä Janne tykittää eli heittää ”rennosti” hyvää tulosta. Omat lättyni lentelevät sinne tänne, mutta pysyvät kuitenkin pelialueella.

Tulosten perusteella olen boogie-nainen eli heitän useita väyliä yli ihannetuloksen. Tipu minusta tulee vasta, kun heittotulokseni on yksi alle väylän ihannetuloksen. Yleensä se on kaksi heittoa.

– Aloittelijat tarvitsevat ensimmäisillä kerroilla noin kaksi kertaa väylän par-tulosta enemmän heittoja. Se tuo sitä mielenkiintoa lajiin, kun ei heti ensimmäisellä kerralla päästä ennätyksiin, Janne kannustaa.

 

Naisia innostetaan lajin pariin

Frisbeegolf-kentillä suurin osa pelaajista on miehiä. Laji sopii yhtä hyvin myös naisille. Frisbeegolf-seurat järjestävät aktiivisesti opetusta ja innostavat naisia mukaan.

– Tänä vuonna järjestetään naisille ja tytöille suunnattu Lady Tour 2013. Sen tarkoituksena on aktivoida kaikki frisbeegolfia harrastavat naiset mukaan osakilpailuihin.

Muutaman heittoharjoittelun jälkeen voisin jopa ajatella osallistumista Lady Tourille. Ja ehkä se kannattaisi, kun kuuntelee Jannen muistoja siitä mitä pelireissut parhaimmillaan voi olla:

– Olen käynyt kolme kertaa Japanissa. Siellä järjestetään kisat major-tasoisella, oikealla golfkentällä. Huikeisiin maisemiin on tehty kaksi 27-väyläistä rataa. Se on ollut kyllä unohtumaton kokemus. Oikeastaan aina kun lähden reissuun, otan kiekot mukaan, jos on mahdollista päästä pelaamaan.

– Nyt kesällä heinäkuussa järjestetään Nokialla Euroopan isoin Major-turnaus European Open Nokialla. Sinne tulee maailman laajuisesti lajin parhaimpia pelaajia paikalle. Kannattaa ihmeessä tulla paikan päälle katsomaan.