Kuohijoen Kesäteatteri palaa tänä kesänä vielä Glory Leppäsen (1901–1979) värikkäisiin elämänvaiheisiin. Kuohijoen kesäasukkaan alkuvaiheet ja pitkä elämä linkittyvät Suomen historiaan ja kulttuurihistoriaan, joten näytelmässä vilahtaa tuttuja nimiä taide- ja teatteripiireistä.
Gloryn (omaa sukua Renvall) taiteilijuus oli kirjoitettu perimään, sillä hän oli suomalaisen oopperan uranuurtajan Aino Acktén tytär. Poliitikko Heikki Renvall oli Acktén aviomies, mutta isäksi arveltiin taiteilija Albert Edefeltiä, mikä heijastui myös Gloryn elämään.
Pariisissa syntynyt Glory Leppänen loi pitkän uran näyttelijänä, teatterintekijänä ja -johtajana. Hän työskenteli Suomen Kansallisteatterissa vuosina 1922–1936. Leppänen opiskeli ohjaamista Wienissä ja toimi Viipurissa Kaupunginteatterin johtajana ennen talvisotaa. Vuonna 1943 Leppänen siirtyi Tampereen Teatterin johtajaksi. Hän ohjasi Tampereella 54 näytelmää kuudessa vuodessa. Sen jälkeen hän työskenteli kahdeksan vuotta Helsingin Kansanteatterin, nykyisen Helsingin Kaupunginteatterin johtajana.
Kuohijokeen hänet yhdistää Kauniston huvila, joka oli vuosikymmeniä hänen kesäpaikkanaan. Tarinan kehyskertomuksessa iäkäs Glory Leppänen (Leena Vilenius) kertaa vaiheitaan lehtimiehen haastattelussa. Kertojan mukana tarinaa juoksutetaan takaumina halki Leppäsen ja Suomenkin murrosvaiheiden. Noora Virtanen nähdään kaksoisroolissa sekä Aino Ackténa että aikuisena Glory Leppäsenä. Muistakin rooleista vastaavat Kuohijoen asukkaat ja kesäasukkaat. Käsikirjoitus Aslak Christiansson.
